13. kesäkuuta 2017

kesäkuun kuulumisia

Tervehdys täältä hiljaisuuden saarekkeelta:)

En todellakaan ole ollut nyt lukijaystävällinen, aika hujahtaa niin nopsaan. 
Pihatyöt ja valokuvaaminen ovat vieneet ajan melko tarkaan ja sitten se työelämä. Kaikila on oma roolinsa ja paikkansa, ihanaa kun kaikki alkaa sujumaan juohevasti:) Nyt taas palautui mieleen, miten tärkeää on se, että pystyn tekemään asioita joista oikeasti tykkään ja joilla on oikeasti merkitystä elämiseeni ja sen laatuun. 

Kylmä pitkä kevät hidasti pihahommiin pääsyä, mutta nyt lämpöaallon myötä, kaikki kasvit ja kukat venyvät aivan silmissä. 

Pionit pullistelevat nuppujaan, mm. kartanonpioni, kaukaasianpionit ja kuolanpionit


Pakko oli keväällä tarttua Tokmannin tarjoukseen (6,95/kpl!!) puupioneista, pari ostin ja laitoin ne ruukkuihin ja ruukuissaan maahan kasvattamaan juuristoaan, laitan ne sitten syksyllä penkkiin omille paikoilleen. Saapas nähdä, tuleeko niistä mitään, aika hyvät ja kookkaat taimet kyllä ovat. Jossain oli ohje, että pionit kannattaa istuttaa syksyllä ja jos mahdollista antaa niiden kasvattaa kesän juuristoaan ruukussa. Toivotaan, että onnistuu näin.  

Kevään kukat ovat jo kohta kukkineet ohi, tulppaanit tosin aloittavat vasta kukintaansa, tuossa alemmassa kuvassa takana on kaukaasianpionin nuppuja


Kärhöjen kohtalo oli kurja tänä keväänä. Sain ne liian myöhään kellarista ulos ja en vienyt niitä autotalliin enää kasvamaan, jätin ulos ja tuli hirveen kylmä kausi ja hups, nyt taitaa ainoastaan 'Omoshiro' aloittaa kasvuaan. No toisaalta, eipähän enää tarvitse roudata niitä kellariin syksylläkään, helpottaa hommia:) Ruukkukärhöt vaan olivat niin kauniita ja isokukkaisia, nyt täytyy ehkä laittaa ulkona talven yli meneviä lajikkeita pari lisää...


Rehevät kuunliljat jaksavat aina ja joka kevät pakertaa lehtitötterönsä oikein voimalla maasta, ihania muotoja niissä... 

Ja ne minun  viimekesänä istuttamani alppiruusut näyttvät selvinneen talvesta aivan kohtuullisesti, siellä on nuppuja pyöristymässä. Nekin meinasivat hyytyä, kun tietenkin hieman liian aikaisin otin suojat pois, yhdessä on selviä lumivaurioita lehdissä, kun satoi pikkasen lunta vielä suojien pois oton jälkeen.

Sinikämmenet kukkivat ja ovat kasvaneet valtisiksi pehkoiksi. Poikasia on tuolla kasvilavassa odottamassa istuttamista, pikkuiset ovat jo kolmevuotiaita, ovat hyvin hitaita kasvamaan ja kehittymään siemenistä. Mutta niinhän se on, että puutarhan harrastajan ei sovi olla kovin hätäinen:)


Kevät on ollut pitkä ja viileä, mutta on sekaan mahtunut ihania aurinkoisiakin aamuja ja silloin olen hipsinyt joelle kameran kanssa ja tietenkin siinä tulee aamuverryttely samalla tehtyä. Maisemat ja joen sumut ovat niin huumaavia näkyjä, että niiden kuvajaisten voimalla jaksaa vaikka mitä. Aamun valo, auringonnousu, joutsenten töräyttely, muiden lintujen äänekäs laulu, sumuinen suo ja joen pinta, hilaisuus ja tyyneys, siitä on maailman paras aamu tehty! 


Tämän tarhakylmänkukan myötä toivotan teille kaikille ihanaa puutarha-aikaa omissa pihoissanne ja muillekin kivaa alkukesää! 

Kiitos niille, jotka ovat tuleet lukijoikseni<3, yritän tehdä kesän aikan postauksia hieman useammin, pihassahan on matskua kyllä tulossa.
Instagramissa on kuvia kasveistani ja myös muita kuvia, tervetuloa kurkkaamaan sinnekin puolelle.

Terkuin,

1. toukokuuta 2017

ensimmäinen toukokuuta

ja lunta vielä vaikka kuinka! Hitaasti tulee kevät, vaikka asiantuntijoiden mielestä nyt on se normaali kevät. Parina viime vuonna olemme saaneet nauttia lämpimästä normaalia aiemmin, kuulemma, mikä lie sitten totuus. Minun totuus on se, että kyllästyttää jo odotella lumien sulamista, olisi niin hienoa jo tutkia piipakkeita, jotka nousevat maasta, ehäpä kuopasta hieman multaa kynsien alle ja muuta mukavaa...

Olen ottanut muutamia kuvia pihasta ihan muistoksi, että voi tarkistaa, jos tulee jonkun kanssa kinaa kevään merkeistä minäkin vuonna, olenhan niiiin huono muistamaan mitään vuosilukuja:)

27.4.2017
Alppiruusut tiukasti pakkassuojissa 27.4.2017
 
Jouluruusuja 'Double Ellen'
Mainoksen uhrina ja kaikkea uhmaten ostin muutaman jouluruusun entisten kaveriksi, luulin, että ovat tavallisia valkoisia mutta olivatkin kerrottukukkaisia 'Double Ellen'eitä..jee... noita olen halunnut niin kauan, mutta en koskaan sitten ole raaskinut ostaa, Vileeni kun olen joskus... ja nyt sain muka halvalla:) no toivottavasti säilyvät autotallin viileydessä sinne saakka, että saan ne kukkapenkkiin. On sirellä autotallin viileydessä jotain muutakin...hmm.. aiemmin talvempana kävin Tokmannilla ja siellä oli jälleen pari uutta päivänliljaa tyrkyllä sekä valkoinen pioni, jossa ei harmikseni ollut nimeä. Siellä ne tallissa ovat jo lehtineet ja ovat hyvässä vedossa kasvamassa istutuskokoisikis..ks..ksi...ei osaa kirjoittaa...:)

Minähän olen sitten päättänyt jo kerran, ettei sitten mitään mylläyksiä tulevan kesänä, mutta tiijjättekö, selkä on parantunut aika mukavasti ja voimaakin jo hieman kadonneissa lihaksissa, niin on todella vaikeeta pitää päätöksestään kiinni... tässä tarviin läheisten jarruapua ja kovasti, etten ala rikkomaan itseäni uudestaan...

Mutta ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin.. olen käytellyt kameraani ulkona aika ahkerasti ja nappaillut kuvia kiinnostavista asioista... mm. jäätä ja sammalta, metsää ja tänä aamuna auringonnousua. Harjoitteluahan tämä on, mutta ei sitä muuten kehity...
Hilppasin jo viideltä joenvarteen kuvaamaan. Oli todella mahtava aamu ja äänimaailma oli aivan toista laatua, kuin täällä vaaran laella. Joutsenet tööttäilivät lähes vieressä, kun olivat suon reunassa katselemassa pesäpaikkaa, olin heistä ihan selvästi häirikkö. Sorsaparvi vaakutteli myös lähellä ja räpsyttelivät sitten hieman kauemmaksi. Siihen kaikki muuta peipposet ja muut pienemmät linnut konserteineen..onko maailmassa parempaa ja kauniimpaa...





 Tämän aamuisia kuvia nämä kaksi seuraavaa



 Niin, lopputoteama on, että meillä ei pääse vieläpihahommiin pariin-kolmeen viikkoon, joten ei auta kuin keksiä muuta mukavaa puuhaa kotona..ikkunapesua...ko...no ei sentään! Vielä siitä väliltä löytyy jotain muuta mielekkäämpää... eikö vaan;)

Mukavaa vappupäivän ripettä teille ja jos joku lukaisee hieman myöhemmin, niin mukavaa kevään alkua! Palaillaan!!




26. maaliskuuta 2017

keltainen postaus

....näin on tehtävä, kun ulkona näkyy tosi vähän kevään merkkejä. Yöllä on pakkasta ja päivällä on lämpimän puolella, mutta ei tarpeeksi, että lumet alkaisivat sulamaan. Maaliskuuhan nyt vasta on, että sikäli ei erikoista, nyt on kai se vanhan ajan talvi. Juuri nyt alkoi satamaan ja tuuli pieksää pisaroita ikkunaan. Lumet ainakin vajuvat jonkin verran. Malttamaton kun on, ei jaksaisi millään odottaa kunnon kevättä, siksipä plarailin hieman kuvia ja päätin laitta väriä edes tähän foorumiin, kun edellisen postauksen kuvatkin ovat niiiin talvisia, kuten oikeasti onkin:)


Muistelin, laitoinko ollenkaan kukkasipuleja viime syksynä...en ainakaan paljoa, kun syksyn puuhat menivät niin sanoen päin p...tä. Siellä romottaa kaikki...en jaksanut kaikkia ruukkuja raivata pois, tärkeimmät, eli kärhöt ja joitakin ruusuja, mieheni nosteli kellariin. Olisi hän innokkaasti nostanut kaikki, mutta olin niin tympääntynyt ja hyvin epävarma, jaksanko hoitaa enää mitään tulevana kesänä, joten kielsin säilyttämästä yhtään toisarvoisempaa. Tuli muuten mieleen, että kohtahan niitä kärhöjä ja muuta pitää nostaa autotallin lämpöön...no toukokuun alkuun ehkä jätän, eivät ehdi kasvaa versot liian pitkiksi.


Keltainen on sekä kevään että syksyn väri, kun oikein ajattelee. Keväällä leskenlehdet, rentukat, monet narsissit ja eipä aikaakaan, kun voikukatkin pääsevät kukintaan mukaan ja keltaista pilkottaa siellä sun täällä. Syksyllä taas syyskukkijat, kultapallot, syypäivänliljat, monet päivänsilmät ja tietysti nauhukset kukkivat iloisen keltaisina väriläiskinä ja tuovat valoa hämärtyviin iltoihin. En ole niin hirveästi keltaisten kukkien ystävä, mutta näin vuosien saatossa sekin on löytänyt paikkansa tuola sopukoissa, on se vaan niin lämmin, valoisa ja iloa tuottava väri...siis antaa vaan kaikkien kukkien kukkia:)

Valoisuutta, sitä kaipaa ihminen ympärilleen. Valoisuutta on monenlaista, on valoisia värejä, valoisia ilmoja, valoisia ystäviä, valoisia persoonia ja valoisia ajatuksia...Kaikki tärkeitä kohdalle sattuessaan ja varsinkin, jos itse ei satu olemaan niin valoisalla tuulella tai ei jaksa olla, silloin kaikki em. auttaa ponnistelemaan eteenpäin. 

No vielä yksi valoisa, vanha kuva, jossa ripaus keltaista:) sitten päästän teidät lukijat pälkähästä, jos nyt kukaan on jaksanut lukea sepustustani tänne saakka...

Jouluruusu, sekin kukkii aikaisin keväällä, jopa aiemmin kuin sipulikasvit, mikä on aivan ihanaa...

Oikein mukavaa viikkoa ja palaillaan taas, kun tulee jotain sepustettavaa mieleen...


15. maaliskuuta 2017

kevään odotusta nietosten keskellä

kirjaimellisesti noin, eikö vaan lie metri lunta tuolla pihassa, viime yönäkin satoi taas lisää.
No, onneksi ilmat lämpenevät ja lumet pikkuhiljaa sulavat pois. Saattaa tapahtua nopeastuikin, koska nyt ei ole pahemin kovia kerroksia välissä, lumi on huokoista ja pehmoista.

Olen vielä sairauslomalla selkäoperaation jäljiltä ja en uskalla edes kovin paljon miettiä kevään puuhia, mutta kun tupsahtelee noita puutarhaesitteitä postilaatikoon, niin minkäs luonnolleen voi, alkaa kutkuttelemaan. Sen olen päättänyt, että yhtään siemenkylvöä en laita, ostan valmiita kukkia tarpeen mukaan. Toivottavasti ei tule isoja tarpeita, ei vielä uskalla hankkia isoja projekteja pihaan. Mutta voin vaan kuvitella ilon, mikä tulee, kun pääsee edes hieman ruopsauttamaan kukkamaata ja katsomaan, mitä sieltä piipottaa. Viimekesän istutuksiakaan en varmaan kaikkia muista edes:) Muistaakseni muutamia jaloängelmiä, siperiankurjenmiekkoja, no kuunliljoja tietysti, sateenvarjolehti lienee erikoisemmasta päästä, uusia pioneja, pensaan alle jotain keltakukkaisia mukuloita, kerrottukukkainen valkoinen kimikki, o..ooo.. nimet ovat kaikonneet jonnekin syövereihin:) Mutta lienee jossain paperilla ylhäällä, toivottavasti.. Hei, ja niitä päivänliljoja, niitä tarttuu mukaan mymälöistä joka kesä. Nyt mulla on instagrammissa kaveri Amerikan maalta, jolla on valtavasti päivänliljoja ja hän laittaa niistä kuvia, arvatkaas kuka kuolaa niille kuville!!! Eihän ne kaikki meillä menesty, mutta mieli tekisi testata. Sieltä ne meillekin tulevat vähitellen myyntiin, kun jalostavat uusia kestävämpiä lajikkeita. Eurooppalaisella päivänliljasivullakin http://www.hemerocallis-europa.euon kaikkea ihanaa mm. :http://www.alacartedaylilies.co.uk/large01.php

Parasta tässä vaiheessa on, kun on valoa ja aurinkoakin jo mukavasti, kevät tulee satavarmasti ja on vielä itselläkin aikaa toipuqa sekä työkuntoon että siihen pihanmylläyskuntoon. Nyt täytyy lopettaa tämä istuminen ja mennä oikaisemaan ruotoa kävellen ja pitkältään, jumppia unohtamatta. 

Mukavaa kevään odotusta näiden talvisten kuvien kera ja palaillaan:)





27. tammikuuta 2017

talven kökötystä, valoa ilmassa

Moikka taas!

...tai taas ja taas mutta kun nyt alkuun pääsin. Laitoin nimittäin tänään pionin siemeniä multaan ja kylmäkäsittelyyn ulos. Eikös se ole jo jotain tämän nökötyksen rinnalla? Tänään on ollut hieman paremi tuo tukiranka niin olen hieman "touhuillut". Laiton myös tummanpunaisen tähtiputken siemeniä samalla tavalla. Tulleeko mitään tai ei, sen kevät näyttää. 
Minulla ei nyt ole oikein mitään kasvikuvia, olen pistäytynyt ulkona kuvaamassa, jos sää on ollut suotuisa, mitä se ei tänään kyllä ollut, siksipä pysyin sisällä lähes koko päivän.
Alla muutamia aiempia ulkokuvia lähimaisemista, on nyt tullut omaa ympäristöaä katsottua uusin silmin. 
 Kylämaisemaa...


Lunta meillä on ihan mukavasti, kasvit ovat hyvän lumisuojan alla.


Jokimaisemaa aamuauringon noustessa ...


ja tässä näkymä auringonnousun vastapuolelta, minua hurmasivat nuo värit ja kirkas kuunsirppi ...

Olen ajanut autolla lähelle kuvauskohteita, kun käveleminen on hankalaa ja tuskaisaa, aamulenkit siis autolla:)nämä maisemat ovat aivan lähituntumassa.

 Alakuvassa myös kuva auringonnousun vastapuolelta, värit suorastaan hämmästyttäviä. Kuvauspaikka oli korkealla mäellä.


Tällaista jorinaa tällä erää... palataan, eikun hyvää viikonloppua vaan kaikille!

3. tammikuuta 2017

Pitkästi aikaa kulahtanut on...

Hei blogiystävät,

pitkästä aikaa sain ajoiksi palata tänne blogin pariin. Pirjolta mökkipuutarhassa oli tullut haaste kuusi kuvaa kesästä ja lupailin jo aiemmin vastata haasteeseen, mutta kun sitä sattuu ja tapahtuu..
Olen kamppaillut koko syksyn selkäongelman kimpussa, kipuillut ja tuskaillut. Nytkään en voi kovin kauaa tässä kirjoitella mutta yritetään kuitenkin... Onneksi vika on löytynyt vihdoin ja pääsen hoitohommiin käsiksi, ei näillä erittäin vahvoilla kipulääkkeillä voi kovin kauaa olla.
No haasteeseen, kukkakuvia ei menneeltä kesältä olekaan kovin paljon, syksyltä enemmänkin, olen innostunut valkokuvauksesta ja sen vuoksi instagram on nyt se foorumi, jonne laitan kuviani, löytyy anslii_  nimellä ja on julkinen, sieltä voi käydä kurkkaamass:) aikaansaannoksiani. Myös facebookissa olen jotain juttua sielläkin, muutamien kanssahan sitä tavataankin sillä foorumilla:)

Valokuvauskurssin antia toukokuulta, keväinen lepänoksa:)Valitettavasti kurssi jäi kesken tämän ongelman vuoksi, jalka sanoi stopin.
Jonkunverran keväällä istuttelin uusiakin kasveja, mm. pitkään haaveilemani hurmaavat alppiruusut (neljä sorttia) ovat nyt pihassani visusti suojattuna pakkasilta. Odotan innolla miten niiden käy. Varjopihaakin suunnittelin ja laitoin alulle, mutta taitaa joutua laittamaan jäitä hattuun sen suunnitelman kohdalle, en uskalla ajatella paljonkaan lisäistutuksia ensi kesälle. En nyt edes muista mitä kaikkea, ainiin, ainakin erilaisia siperiankurjenmiekkoja istuttelin, Tommolan tilalla kävimme taas kukkakaverin kanssa ostoksilla, taisi se takakontti olla tullessa aika täynnä tavaraa. Kesä meni sitten vaan katsellessa ja enimmät rikkaruohot sain vain kitkettyä pois penkeistä.

Touko-kesäkuun vaihteessa pihan reunassa kukkivat kotkanakileijat ja tulppaanit, etualalla omat siemenistä kasvattamani kuolanpionit.

Ihana pioni  Buckeye Belle kukki eka kerran, se oli yksi kesän huippukohdista. Toiset huippukohdat olivat retket Patvinsuon kansallispuistoon ja Vekaruskoskelle Tuupovaaraan, kun vielä jalat kantoivat.

Yllä kuva Suomujärveltä Patvisuon kansallispuistosta.

 Maisemakuvausta Höytiäisen rannalla Kontiolahdessa, siis aivan läheltä kotiani.

 Koskimaisemaa Vekarukselta Tuupovaarasta


Syksyinen patioruusu pääsi sisälle kuvattavaksi myöhään syksyllä, kun täytyi raivata pois tulevan talven alta. 

Näiden kuvien myötä toivotan kaikille lukijoille hyvää tätä vuotta 2017 ja ehkäpä saan jossain vaiheessa rustattua tänne jotain tekstiä ja kuvia. Luulen, että viimeistään keväällä alkaa polttelemaan vihervarpaita sen verran, että palaan tämän ruudun ääreen:)

Terveisin,










4. syyskuuta 2016

sitkeät päivänliljat, katsaus niihin

Päivänliljat jatkavat vaan sitkeästi kukintaansa, vaikka on ollut sadetta ja myrskyä. Hybridit on siitä hauskoja, kun ne tekevät ehkä vaan yhden tai pari kukkavartta, ainakin uudemmat, mutta niissä on aina oikein rypäs kukkanuppuja, jotka aukeavat pikkuhiljaa. Hienoa kukintaa riittää viikkotolkulla, niitä vaan pitää lähteä katsomaan aivan varta vasten, muuten saattaa parhain kukka lipsahtaa ohi.
Olen yrittänyt kuvata jokaisen, vielä tuolla on pari, kolme lajia jotka eivät ole vielä näyttäneet kukkiansa, siis odotettavaa jää tuonnemmille kesille.

Päivänlilja 'Artic Snow' komea ilmestys

Päivänlilja 'Elegant Candy' yllä ja alla, hempeä

 Päivänlilja 'Black Prince' rehevä tumman samettinen sävy

Päivänlilja 'Canary Glow' kukan halkaisija ainakin 20 cm :O kalpeampi keltainen sävy, näyttävä kukka

Päivänlilja 'Luxory Lace'

Päivänlilja 'Snow Apparation' matala ja sateelle arat kukat, tänä kesänä kukkinut jo kesäkuun alusta alkaen pikkuhiljaa, kellertävän valkoiset kukat matalissa varsissa

 Päivänlilja 'Pandoras Box' tiivis nuppurypäs, jossa yhtä aikaa avonaisia kukkia

 Päivänlilja 'American Revolution' tummanpuhuva vallankumouksellinen:)

Sateen kastelema mansikanpunainen päivänlilja 'Strawberry Candy' söpö ilmestys

 Päivänlilja 'Kangars', hurja verenpunainen, tästä oli kuva jo aiemminkin

Päivänlilja 'Pink Damask' hienostunut, hillitty on hän

Päivänlilja 'Crimson Pirate' reipas, pirteä punainen keltaisilla korostuksilla

Päivänlilja 'Eruption' jännä kirkkaampi punainen sävy, hehkuva

 Syyspäivälilja 'Citrina',  vaaleankeltainen, sitruunainen sävy, tänä kesänä kukkinut lähes koko kesän, kun oli niin lämmitä heti alkuun, kukkanuppuja vieläkin runsaasti

 Hieman lohenpunaiseen viittaava päivänlilja 'Alvens'

Päivänlilja 'Frans Hals'

 ja ikuisen vanha rusopäivänlilja, vanha kuva kun ei tule tätä ressukkaa kuvattua uudestaan koskaan.

Onhan noita muutamia kertynyt ja lisääkin on tullut ostettua, viimeksi tarttui mukaan Hankkijan tarjouslilja, jonka nimeä en nyt edes muista tällä hetkellä.

Olen jotenkin niin hurahtanut noihin päivänliljoihin, että aina muka tarvitsee uusia, kun osuu mielenkiintoinen eteen jollain taimistolla. Tilaa ei enää pihassa paljon niille olisi, mutta kai sen kolon aina jostain löytää. Nyt ei passaa suunnitella mitään laajennuksia penkkeihin, kunnes selviää tilanne selän osalta, tiistaina pääsen lisätutkimuksiin, onneksi näin pian.

Mukavaa viikkoa kaikille lukijoille ja kiitokset edellisen psotauksen kommenteista!

PS: Ja jos joku haluaa käydä katsomassa muita kuviani instassa, osoite on: anslii_19 
Tervetuloa vaan sinnekin!