15. maaliskuuta 2017

kevään odotusta nietosten keskellä

kirjaimellisesti noin, eikö vaan lie metri lunta tuolla pihassa, viime yönäkin satoi taas lisää.
No, onneksi ilmat lämpenevät ja lumet pikkuhiljaa sulavat pois. Saattaa tapahtua nopeastuikin, koska nyt ei ole pahemin kovia kerroksia välissä, lumi on huokoista ja pehmoista.

Olen vielä sairauslomalla selkäoperaation jäljiltä ja en uskalla edes kovin paljon miettiä kevään puuhia, mutta kun tupsahtelee noita puutarhaesitteitä postilaatikoon, niin minkäs luonnolleen voi, alkaa kutkuttelemaan. Sen olen päättänyt, että yhtään siemenkylvöä en laita, ostan valmiita kukkia tarpeen mukaan. Toivottavasti ei tule isoja tarpeita, ei vielä uskalla hankkia isoja projekteja pihaan. Mutta voin vaan kuvitella ilon, mikä tulee, kun pääsee edes hieman ruopsauttamaan kukkamaata ja katsomaan, mitä sieltä piipottaa. Viimekesän istutuksiakaan en varmaan kaikkia muista edes:) Muistaakseni muutamia jaloängelmiä, siperiankurjenmiekkoja, no kuunliljoja tietysti, sateenvarjolehti lienee erikoisemmasta päästä, uusia pioneja, pensaan alle jotain keltakukkaisia mukuloita, kerrottukukkainen valkoinen kimikki, o..ooo.. nimet ovat kaikonneet jonnekin syövereihin:) Mutta lienee jossain paperilla ylhäällä, toivottavasti.. Hei, ja niitä päivänliljoja, niitä tarttuu mukaan mymälöistä joka kesä. Nyt mulla on instagrammissa kaveri Amerikan maalta, jolla on valtavasti päivänliljoja ja hän laittaa niistä kuvia, arvatkaas kuka kuolaa niille kuville!!! Eihän ne kaikki meillä menesty, mutta mieli tekisi testata. Sieltä ne meillekin tulevat vähitellen myyntiin, kun jalostavat uusia kestävämpiä lajikkeita. Eurooppalaisella päivänliljasivullakin http://www.hemerocallis-europa.euon kaikkea ihanaa mm. :http://www.alacartedaylilies.co.uk/large01.php

Parasta tässä vaiheessa on, kun on valoa ja aurinkoakin jo mukavasti, kevät tulee satavarmasti ja on vielä itselläkin aikaa toipuqa sekä työkuntoon että siihen pihanmylläyskuntoon. Nyt täytyy lopettaa tämä istuminen ja mennä oikaisemaan ruotoa kävellen ja pitkältään, jumppia unohtamatta. 

Mukavaa kevään odotusta näiden talvisten kuvien kera ja palaillaan:)





27. tammikuuta 2017

talven kökötystä, valoa ilmassa

Moikka taas!

...tai taas ja taas mutta kun nyt alkuun pääsin. Laitoin nimittäin tänään pionin siemeniä multaan ja kylmäkäsittelyyn ulos. Eikös se ole jo jotain tämän nökötyksen rinnalla? Tänään on ollut hieman paremi tuo tukiranka niin olen hieman "touhuillut". Laiton myös tummanpunaisen tähtiputken siemeniä samalla tavalla. Tulleeko mitään tai ei, sen kevät näyttää. 
Minulla ei nyt ole oikein mitään kasvikuvia, olen pistäytynyt ulkona kuvaamassa, jos sää on ollut suotuisa, mitä se ei tänään kyllä ollut, siksipä pysyin sisällä lähes koko päivän.
Alla muutamia aiempia ulkokuvia lähimaisemista, on nyt tullut omaa ympäristöaä katsottua uusin silmin. 
 Kylämaisemaa...


Lunta meillä on ihan mukavasti, kasvit ovat hyvän lumisuojan alla.


Jokimaisemaa aamuauringon noustessa ...


ja tässä näkymä auringonnousun vastapuolelta, minua hurmasivat nuo värit ja kirkas kuunsirppi ...

Olen ajanut autolla lähelle kuvauskohteita, kun käveleminen on hankalaa ja tuskaisaa, aamulenkit siis autolla:)nämä maisemat ovat aivan lähituntumassa.

 Alakuvassa myös kuva auringonnousun vastapuolelta, värit suorastaan hämmästyttäviä. Kuvauspaikka oli korkealla mäellä.


Tällaista jorinaa tällä erää... palataan, eikun hyvää viikonloppua vaan kaikille!

3. tammikuuta 2017

Pitkästi aikaa kulahtanut on...

Hei blogiystävät,

pitkästä aikaa sain ajoiksi palata tänne blogin pariin. Pirjolta mökkipuutarhassa oli tullut haaste kuusi kuvaa kesästä ja lupailin jo aiemmin vastata haasteeseen, mutta kun sitä sattuu ja tapahtuu..
Olen kamppaillut koko syksyn selkäongelman kimpussa, kipuillut ja tuskaillut. Nytkään en voi kovin kauaa tässä kirjoitella mutta yritetään kuitenkin... Onneksi vika on löytynyt vihdoin ja pääsen hoitohommiin käsiksi, ei näillä erittäin vahvoilla kipulääkkeillä voi kovin kauaa olla.
No haasteeseen, kukkakuvia ei menneeltä kesältä olekaan kovin paljon, syksyltä enemmänkin, olen innostunut valkokuvauksesta ja sen vuoksi instagram on nyt se foorumi, jonne laitan kuviani, löytyy anslii_  nimellä ja on julkinen, sieltä voi käydä kurkkaamass:) aikaansaannoksiani. Myös facebookissa olen jotain juttua sielläkin, muutamien kanssahan sitä tavataankin sillä foorumilla:)

Valokuvauskurssin antia toukokuulta, keväinen lepänoksa:)Valitettavasti kurssi jäi kesken tämän ongelman vuoksi, jalka sanoi stopin.
Jonkunverran keväällä istuttelin uusiakin kasveja, mm. pitkään haaveilemani hurmaavat alppiruusut (neljä sorttia) ovat nyt pihassani visusti suojattuna pakkasilta. Odotan innolla miten niiden käy. Varjopihaakin suunnittelin ja laitoin alulle, mutta taitaa joutua laittamaan jäitä hattuun sen suunnitelman kohdalle, en uskalla ajatella paljonkaan lisäistutuksia ensi kesälle. En nyt edes muista mitä kaikkea, ainiin, ainakin erilaisia siperiankurjenmiekkoja istuttelin, Tommolan tilalla kävimme taas kukkakaverin kanssa ostoksilla, taisi se takakontti olla tullessa aika täynnä tavaraa. Kesä meni sitten vaan katsellessa ja enimmät rikkaruohot sain vain kitkettyä pois penkeistä.

Touko-kesäkuun vaihteessa pihan reunassa kukkivat kotkanakileijat ja tulppaanit, etualalla omat siemenistä kasvattamani kuolanpionit.

Ihana pioni  Buckeye Belle kukki eka kerran, se oli yksi kesän huippukohdista. Toiset huippukohdat olivat retket Patvinsuon kansallispuistoon ja Vekaruskoskelle Tuupovaaraan, kun vielä jalat kantoivat.

Yllä kuva Suomujärveltä Patvisuon kansallispuistosta.

 Maisemakuvausta Höytiäisen rannalla Kontiolahdessa, siis aivan läheltä kotiani.

 Koskimaisemaa Vekarukselta Tuupovaarasta


Syksyinen patioruusu pääsi sisälle kuvattavaksi myöhään syksyllä, kun täytyi raivata pois tulevan talven alta. 

Näiden kuvien myötä toivotan kaikille lukijoille hyvää tätä vuotta 2017 ja ehkäpä saan jossain vaiheessa rustattua tänne jotain tekstiä ja kuvia. Luulen, että viimeistään keväällä alkaa polttelemaan vihervarpaita sen verran, että palaan tämän ruudun ääreen:)

Terveisin,










4. syyskuuta 2016

sitkeät päivänliljat, katsaus niihin

Päivänliljat jatkavat vaan sitkeästi kukintaansa, vaikka on ollut sadetta ja myrskyä. Hybridit on siitä hauskoja, kun ne tekevät ehkä vaan yhden tai pari kukkavartta, ainakin uudemmat, mutta niissä on aina oikein rypäs kukkanuppuja, jotka aukeavat pikkuhiljaa. Hienoa kukintaa riittää viikkotolkulla, niitä vaan pitää lähteä katsomaan aivan varta vasten, muuten saattaa parhain kukka lipsahtaa ohi.
Olen yrittänyt kuvata jokaisen, vielä tuolla on pari, kolme lajia jotka eivät ole vielä näyttäneet kukkiansa, siis odotettavaa jää tuonnemmille kesille.

Päivänlilja 'Artic Snow' komea ilmestys

Päivänlilja 'Elegant Candy' yllä ja alla, hempeä

 Päivänlilja 'Black Prince' rehevä tumman samettinen sävy

Päivänlilja 'Canary Glow' kukan halkaisija ainakin 20 cm :O kalpeampi keltainen sävy, näyttävä kukka

Päivänlilja 'Luxory Lace'

Päivänlilja 'Snow Apparation' matala ja sateelle arat kukat, tänä kesänä kukkinut jo kesäkuun alusta alkaen pikkuhiljaa, kellertävän valkoiset kukat matalissa varsissa

 Päivänlilja 'Pandoras Box' tiivis nuppurypäs, jossa yhtä aikaa avonaisia kukkia

 Päivänlilja 'American Revolution' tummanpuhuva vallankumouksellinen:)

Sateen kastelema mansikanpunainen päivänlilja 'Strawberry Candy' söpö ilmestys

 Päivänlilja 'Kangars', hurja verenpunainen, tästä oli kuva jo aiemminkin

Päivänlilja 'Pink Damask' hienostunut, hillitty on hän

Päivänlilja 'Crimson Pirate' reipas, pirteä punainen keltaisilla korostuksilla

Päivänlilja 'Eruption' jännä kirkkaampi punainen sävy, hehkuva

 Syyspäivälilja 'Citrina',  vaaleankeltainen, sitruunainen sävy, tänä kesänä kukkinut lähes koko kesän, kun oli niin lämmitä heti alkuun, kukkanuppuja vieläkin runsaasti

 Hieman lohenpunaiseen viittaava päivänlilja 'Alvens'

Päivänlilja 'Frans Hals'

 ja ikuisen vanha rusopäivänlilja, vanha kuva kun ei tule tätä ressukkaa kuvattua uudestaan koskaan.

Onhan noita muutamia kertynyt ja lisääkin on tullut ostettua, viimeksi tarttui mukaan Hankkijan tarjouslilja, jonka nimeä en nyt edes muista tällä hetkellä.

Olen jotenkin niin hurahtanut noihin päivänliljoihin, että aina muka tarvitsee uusia, kun osuu mielenkiintoinen eteen jollain taimistolla. Tilaa ei enää pihassa paljon niille olisi, mutta kai sen kolon aina jostain löytää. Nyt ei passaa suunnitella mitään laajennuksia penkkeihin, kunnes selviää tilanne selän osalta, tiistaina pääsen lisätutkimuksiin, onneksi näin pian.

Mukavaa viikkoa kaikille lukijoille ja kiitokset edellisen psotauksen kommenteista!

PS: Ja jos joku haluaa käydä katsomassa muita kuviani instassa, osoite on: anslii_19 
Tervetuloa vaan sinnekin!





20. elokuuta 2016

Elokuu jo vaikka kuinka pitkällä

On tainnut jo syksyksi kääntyä, eilen oli aurinkoinen ilma mutta tänään on niin sateista ja harmaata. Ikkunasta katsoessa näkyy nuokkuvia päivänliljoja ja syyshortensiankin kukat painuvat niin alaspäin. Ei oikein nyt syyskukkijat pääse oikein loistoonsa. Eipä näille keleille mitä mahda, toisaalta metsään nousee sieniä ja puolukat pullistelevat tosi isoksi. No puolukat saa minulta olla rauhassa, viime sunnuntaina sain kolme sangollista kanttarelleja ystäväni avustuksella. Tykkään puolukoista, mutta kun en pysty keräämään, todennäköisesti joutuisin saikulle jos niin tekisin, on nyt niin huono tilanne selän vuoksi. Siksi tämän bloginkin olen jättänyt sivuun, kun en työpäivän päälle voi enää istua lisää koneen ääressä, täytyy vaan yrittää kävellä, kävellä ja kävellä...Nopeammin päivittyvät facebook ja kuvia löytyy instagramista anslii_19 osoitteesta.

Joitain kuvia kuitenkin mm. uudesta päivänliljastani 'Kangars', oikein verenpunainen



  joku vihmerä katkasi kukkavarren, veikkaan harakoita, niiltä syntyy näköjään mikä vaan..

Kävimme ystäväni kanssa kesäreissulla Kiteellä Suomen Pietarhovissa, joka olikin hyvön erikoinen ja erilainen puutarha. Tunnelmassa on viitteitä englantilaisesta kumpuilevasta puistosta/puutarhasta laajoinen näkymineen ja symmetrioineen. Paikan isänät oli saanut innoituksen rakentaa kotitilastaan samankaltainen, ollessan opiskelemassa kieltä Walesissa. Paikka ei ole vielä ollut auki ovin kauaa, koska on ymmärrettävästi paljon, paljon rakentamista tuollaisessa. Alla muutamia omia kuvia paikanpältä:

















Laajat oli näkymät ja valtavan pitkät penkit punaisia daalioita/jöriinejä, jotka on jaettu aikojen saatossa kolmesta juurakosta. Kymmenet runkoruusut kukkivat kauniisti, niin runkoruusut kuin jöriinitkin kaivetaan talvisäilöön, on siinä muuten melkoinen urakka. Sivummalla, tammien katveessa on pieni kappelirakennus, jossa voi hiljentyä ja suoda ajatuksen vaikka omille poisnukkuneille läheisille. Aapiskukkokin paimensi siellä kanalaumaansa varsin terhakkaasti mutta hellästi, oli ihana katsoa sen touhuja. Mitä tuosta tilasta vielä tulleekaan ajansaatossa, paljon tunuti ideoita kytevän isännän ja emännän päässä, jäämme odottelemaan mielenkiinnolla.


Onneksi on joitakin aurinkoisiakin päiviä ollut, niin on päiväperhosia päässyt tiirailemaan linssin läpi.
Sattui eräänä iltana silmään aikamoinen möllikin harsokukkien lomassa, ainakin kun tarpeeksi läheltä katsoi, yöperhosen selfie...


Kun nyt sataa ja ropisee, niin lopuksi laitan päivän teemaan sopivan kuvankin,


Toivottavasti vielä joku silmäilee tätäkin blogia, vaikka kovin on harventuneet minun päivitykset, voi olla, että joudun jossain vaiheessa jopa laittamaan jäähylle koko blogin. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle, oikein hyvää viikonloppua ja yritetään nauttia pimenevistä illoista ja muusta syksyyn viitaavasta tunnelmasta.