31. heinäkuuta 2011

joko syksy alkaa...

nam, nam, popsii hän...

...horsmakiitäjän toukka vm. 2011

rusopäivänlilja

rusopäivänlilja

tarhapäivänlilja "Black Prince"

tarhapäivänlilja "Frans Hals"

tarhapäivänlilja "Frans Hals"


syysleimu...

..ja meijjän Olttu-utelias

tarhajuoru ja linssilude

tarhajuoru
..minusta tuntuu ainakin siltä, aivan kuin päivänvalon sävy olisi muuttunut, no yöt ovat ainakin jo pimentyneet. Aamuisin on aivan ihanaa hipsutella paljain varpain pitkin viileää, kosteaa nurmikkoa ja tutkia jälleen kerran kukkamaat, kuinka ovat yöstään selvinneet ja paljonko ovat kasvaneet tms.. Päivällä loppukesän perhoset lekuttelevat pitkin pihaa, suruvaippa komistelee talon aurinkoisen sokkelin seinustalla, mutta ei antaudu kameran linssiin. Mutta on eräs, jolla ei ole kiirettä, horsmakiitäjän upean värinen toukka nauttii kaikessa rauhassa horsman lehden aromista. Mulle taitaa sopia nämä hidasliikkeisemmät kaverit, kameralla en pääse ja ehdi lentäviä tarpeeksi lähelle ja zuumausteho pokkarissa ei riitä kovin kauas. Siis pitäis olla järjestelmä, putket ym. mutta kun on vaan filmikamera sellaisilla varusteilla, niin en jaksa sillä kuvata ja painavakin se on kannella, ja eipä siitä tähän hommaan ole. Niin muita syksyn merkkejä...nurmella harmaapukuiset västäräkin poikaset pyrstöään lekuttaen hakevat touhukkaasti ruokaa muuttomatkaa varten, peipposen poikaset keräilevät maahan pudonneita tuomipihlajan marjoja ja ovat siellä punatulkut ja mustarastaatkin mukana. Monia muitakin siemensyöjiä, ja sitten naapurin Kaapo kyttää saalista ja on onnistunutkin hommassaan, tai joku viilettää ilman pyrstösulkiaan! Pihassa käy ruokailemassa myös leppälintu. Päivänliljat ovat alkaneet kukkimaan ja joukossa on yhden uudenkin lajikkeen kukka, musta prinssi/ "Black Prince". Syysleimukin,vaal.pun. ainut joka on jäljellä entisistä, niitä oli eri punaisia ja valkoistakin, mutta valk.hävitin kovan leviämisen vuoksi ja muut punaiset katosivat itsekseen. Nyt puhaltaa raikas tuuli helteiden jälkeen, tosin raikkautta sotkee ilmeisesti Venäjän metsäpalojen haju. Oikeastaan syksyyn jo alkaa virittäytymään ja huomaan aivan odottavani kirpeitä aamuja ja helakan väristen lehtien kirjoa. Siis saa tulla ... muttei ihan vielä:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit! Kiitän ja ilahdun kommenteista :)