30. lokakuuta 2011

jäähyväiset kesälle

Monenlaisia ajatelmia  juuri tänä viikonloppuna. Joulunaikakin lähestymässä, perjantaina olin ystävien kanssa pikkujoulu -teemalla liikenteessä. Kävimme hoitamassa itseämme suolahuoneella hengittelemässä puhdistavaa ja pöpöjä tappavaa suolapitoista ilmaa ja sen päälle sitten täytimme itsemme mahtavalla "menyyllä" viihtyisässä ravintolassa. Eikä tarvittu erikseen nauruterapiatuntia varata, se tuli ihan kaupanpäälle siinä muutaman viinilasillisen jälkeen, paitsi autolla liikkeellä olijat, kuten itse, mutta eipä tuo haitannut tunnelmaa :) Mukavaa oli...kiitos ystävät! :D

Tänään aamulla aloin kierrellä tuolla pihallani ja tuli ihan haikee olo... otin kuvia muistoksi ja muistin avuksi, että on keväällä joku käsitys, minne on mitäkin istutellut... Nyt menneen kesän aikana on tullut aika monta uutta kasvia lisättyä...uusi buumi päällä sitten vuosien 1990-2000 välisen ajan. Nyt taitaa lajike määrä olla sadan paremmalla puolella, ei kyllä uskoisi, MISSÄ NE KAIKKI OVAT?... Kun ei vieläkään näytä paljon miltään, no, pieniähän ne taimet vielä ovat. Jännää vaan, mitä on talven jälkeen jäljellä...

syysasteri valkoisena, istutin heinäkuussa, ei ihan ehtinyt kukkiaan avaamaan,
vaaleanpunainen pensashanhikki jaksaa vielä...






vasemmalla avattu perennapenkki, jossa on jo teresanruusu ja pikkuruinen luumupuu, mahdollisesti takareunaan tulee kärhöjä tukineen ja eteen päivänliljoja, joita olen ostanut odottelemaan kevättä, oikealla tukikepit kevävarjostuksia 
 varten

 









...siinäpä ne odottelevat ja lisäksi kellarissa yksi kärhö ja siemenistä tulossa toivottavasti lisää...


..siemenlavat ovat pikkuhiljaa täyttyneet ja taitaapa muuten jotain siemeniä vielä taskunpohjallakin olla kylässä käynnin tiimoilta :)










..viimehetken ostoksia, päivänhattu tai..jotain ja oikealla pitäisi sitten kesällä kasvaa sinivaleunikkoa, olen tehnyt onneksi exelille kortistoa näistä perennoista, hoito-ohjeet, hankintavuosi, kukinnon värit ym. tärkeät tiedot sekä pikkukuvan jokaisesta...
ei sitä muuten enää kaikkea muistaisi ihan lennossa... vaikka luulee niin... siinäpä talveksi värkkäämistä, kun täydentää tietoja...


pikkuriikkinen mahonia... 


...rungollinen lamoherukka pullistelee uhkaavasti silmuillaan..., perus lamoherukoitakin on odottelemassa kevään istutuksia...


...arabellaa en ole vielä leikannut, kun on niin vihreä vielä, en nyt kyllä kaikkia leikkelekkään, pionit ja harmaamalvikit olen saksinut... jänöverkot ovat paikallaan niisä, mitkä luulen rusakoille kelpaavan, vielä pitää havuja käydä hakemassa muutamille aroille kasveille kuten syysvuokko, sinikärhö ja tarhajuoru... puuhat alkavat olla mukavalla mallilla..talvi saa pikkuhiljaa tulla, vaikka aika tiukassa tuntuu sen tulo olevan.





tänään lämmintä 5 astetta ja mukavan leppoisa syyskeli



nyppykurjenpolvessa hauska lehtikuvio...


taponlehti hienossa vihreässään havujen katveessa...

valkoinen peurankello uhmaa talvea...

verikurjenpolvi on sentään antautunut syksyn vietäväksi...

tällaiset mietteet tänään, voi olla että tänne alkaa ilmaantumaan kuvia talven ensimmäisistä lumista ym. mukavasta, jotain kumminkin, mutta puutarhahommat saavat jäädä jo taka-alalle, mitä nyt ajatuksissaan sitten rakentelee uusia kuvioita kevääksi... :)...mutta palaillaan, jahka asiantynkää taas löytyy, hyvää tulevaa viikkoa!!




25. lokakuuta 2011

eiiiii!!!


KUKA SOTKI MINUN LANKAKERÄN!!! ...ihan sekasin...:( olin poissa puoli minuuttia!!! xxxrjxxvvffrrrhhhgggg!!!!

                                                  












                                                                       
                                                                                                   ...no kuule, ihan samaa  mieltä, nolottas minuakin... :)
                                                                                       


20. lokakuuta 2011

musta maa

...jälleen, sinne  maanpoveen lumet painuivat vesisateiden myötä, on niin mustaa ja pimeää..mutta hurjan lämmin ilma, 6 astetta, vettä ryöpsähtelee taivaalta välillä hyvin ravakasti. Tänään on kumminkin auton renkaiden vaihto talvimalliin, alkavat ne pakkasyöt (ehkä), on parempi jo varautua tulevaan. Pihahommat ovat suht valmiit, kelloköynnös parka pitää vielä riipiä irti tuistaan, siellä se vaan kukkiaan puskee, nuppujakin vielä, olkoon nyt sitten kunnon pakkasiin saakka. Muutama kesäkukkaruukku vielä odottaa tyhjennystään, ruusuruukku on ihmeen voimissaan. Keijunmekkokin kukkii vielä, jossain oli, että sen vois viedä talven yli huonekasvina, mutta on se sellainen pehko etten sitä sisälle kyllä tuo. Ajattelin, että jos sen leikkaisi matalaksi ja veisi sen sitten lämpimään (10-15 ast.) varastoon ikkunan lähelle, josko se siellä pysyisi hengissä ensi kesään.

Pikkuhiljaa talvi hiipii pihalle ja kasvit pääsevät uinumaan lumipeitteen alle, siinä se kesä hupsahti joutuisasti noiden "kaverien" seurassa, odotan jälleennäkemisen riemua keväällä, on siellä kavereissa muutama jännitymomenttikin, kuinka juuristo on talvesta selvinnyt paleltumatta, massiivisia suojauksia en kumminkaan laita. No ihan nyt jo jännittää ajatuskin...nyt vaan haikeasti kesän värejä muistellen kohti talven kirpeitä ja kuulakkaita valoja...tämä päiväkirjakin saa toisenlaisen ilmeen mahdollisista talvisista valokuvista..tai jostain muusta :D, kuhan kahellaan...


19. lokakuuta 2011

lumi peittää maan

Heräsimme aamulla puoli kuuden aikaan kovaan tuuleen, tuuli toi mukanaan räntäsateen joka vaihtui pikkuhiljaa lumisateeksi. Nyt on maa jo valkoisena ja viimeisetkin kukkasinnittelijät peittyvät lumen alle. Tuskin lumi pysyvää sorttia vielä on. Kuinka se ensilumi sykähdyttääkään....aina vaan ... joka syksy..


syyskukka syysmaksaruoho, Sedum spectabile 'Brilliant'




15. lokakuuta 2011

kuuraa ja kiekauksia

Olipa hieno aamu eilen, kuurassa maa ja hieman pilveä taivaalla. Otin meidän luppakorvan mukaan ja lähdimme metsäreissulle...kahvit mukana. Aamuhämärissä hipsimme tuonne metsän siimekseen ja laskin Oltun irti tutkimaan metsän tuoksuja. Nousin ison mäen päälle ja sieltä olikin aika tunnelmalliset näkymät auringon noustessa.






 Kummallisen hiljaista oli... eivät linnut laulaneet...pyy vihelteli puunrungon takana omaa nuottiaan...mukamas kovinkin piilossa..pää sieltä varovasti pilkistellen.....etenin pitemmälle metsään... kunnes... MITÄ... !! Metsän keskelle hirsisen upean talonsa rakentaneiden "uudisraivaajien" kukko se siellä kiekaisi ilmoille haareminsa koossapitämiskiekaisun ja antaumuksella...liekkö sen Pärssisen serkku, niin ponteva oli kajahdus...aivan kuin olis aavistanut lähestyvän uhkan, vaikken sitä taatusti ollutkaan. Etsin sopivan istuinpaikan ja siitä sitten asetuin kahville ja kuulostelin Oltun touhuja, kylläpä sai puppelit olla rauhassa tänä aamuna..niinkuin yleensäkin...nää meidän ajokit eivät ole niitä valioyksilöitä :) Ajattelin, että miltähän näyttäisi sellainen neulottu nuttu ajokilla pupun seurailu hommissa...vois siinä ristiturpa naureskella katketakseen piilopaikassaan ja Oltulle tulla nolo.. sellaisen nimittäin siskoni neuloi juuri jollekin tuttunsa pikkukoiralle Novitan lehden mallin mukaan. No taisi siinä sitten kolme ja puoli tuntia vierähtää iitraillessa metsän meininkiä, siis minähän en metsästä, kunhan vaan luurailen tuolla...ja koirat saavat vapaasti nuuskutella pitkin metsiä, joihin on lupa olemassa. Jotain kuvattaavaakin sattui eteen, joista muutamia seuraavana...

..onko joku nukkumassa ... :)

viuh, viuh...

 


kielon tulevaisuuden toivot aamunkajossa
Aika paljon taas tuli matskua, mutta toivottavasti nää eivät nyt ihan kyllästytä teitä lukijani... 

Ja sitten...olen niin huisin iloinen uusista ja vanhemmistakin lukijoistani, KIITOS teille, olette minulle kuin kavereita, olen niin yllättynyt tästä, koska en odottanut, että tästä muotoutuisi niin tärkeä juttu minulle. Kerron nyt hieman, miksi viihdyn näissä kuvioissa, olen ollut s.lomalla jo puolitoista vuotta vakituisesta työstäni jalkaongelman vuoksi ja nyt sitten olen "löytänyt" valokuvauksen ja bloggailun, yhdistää mukavasti puutarhailun ja luontojutut. Nämä tukevat niin  toisiaan ja pistävät hieman yritystä kuvaamiseen. Ja sit se, että on samanhenkisiä kavereita, jotka jakavat ja jaksavat nää kukka- ja luontohuuhailuni :) KUN (ja jos) saan jalkani kuntoon ja palaan töihin, ehkä päivitykset hieman harvenevat, mutta en varmaan lopeta tätä harrastusta :)

OIKEIN HYVÄÄ PYHÄNSEUTUA KAIKILLE!


13. lokakuuta 2011

punajuuria ja porkkanoita

Oi KIITOS naapurini, varmasti maukkaista luomuporkkanoista ja punajuurista! Joku se jaksaa viljellä hyötykasvejakin eikä mene kaikki aika kukkahömpötyksissä kuten meikäläisellä :) ei saa paljokaan särvintä noista kukkapenkeistä irti. Joskus mullakin oli kasvimaan pahanen, mutta en jaksanut, kun aina salaatit meni etanoille, tillit joillekin kirvoille, porkkanat jäi ihan tyngiksi ja lopulta kellarissa nahistuivat, kun ei kerenny niitä sieltä hakemaan (silloin muka työn takia :o, no joo...) sipulit vei joku mato, ja se vesiheinän turreikko, huh, tai sitten kaikki paloi käkkärälle kuivuuden vuoksi ja kaikkee...mahtoikohan enemmän olla kyllä kiinni tään koneen ääressä istujasta? Niin, ja jos huonosti kävi niin naapurin ihanat kissat myllersivät jo siemenvaiheessa kaiken nurin, no verkkoja virittelin sitte, mutta niin vaivalloista se oli koko touhu. Nyt sitten kasvimaan pohja saa toimia perennojen paikkana, ja NYT ON HYVÄ!! Kukatkin näyttävät paljon kauniimpia kuin jossain sallaatissa tai tillissä ;), vaikka ei sitä tiijjä jos makrolla kuvais niitä, ties miten näyttäisivät somilta...mutta enpä mee vaihtamaan... ei tuu mulle kasvimaata, ei...


Nytpä saa tehdä punajuuripaistosta, nam, punajuuria vaan raastetaan uunivuokaan ja sekaan oikeeta kuohukermaa, ensin vähän ja sitten lisätään kypsymisen aikana, muhitetaan vähintään 1-1,5 h, ja a'vot, hyvää on. Tää ohje on peräisin kaverilta, joka oli saanut sen taas eräältä sukulaiseltaan, mieshenkilöltä muuten, miehet taitaa hallita parhaat reseptit!? Ja porkkanoista saa kiehauttaa ihanaa lastua ja lisätä sitten voita ja jotain yrttiä mausteeksi, täytyy varmaan jo huomenna tehdä näistä ihania lisukkeita...

                                     tuumailee    -ansa-     tänään... :D

10. lokakuuta 2011

lämpöä taloon



...aamukahvia, sanomalehti, yöpaituli vielä päällä, tulen rapse uunissa, välillä lisään  muutaman kalikan ja hiillos hehkuttaa poskia... suunnitelmat päivän ohjelmasta saavat muodon......näin aamu etenee.. iltapäivällä voi sitten laittaa ruokaa muhimaan lämpöä hohtavaan uuniin, kätevästi koko porukalle mukaan luettuna luppakorvat...ihanaa.. on tullut syksy ja jokapäiväinen uunin lämmitys sekä takkaa tarpeen mukaan...


         TÄSTÄ MIE TYKKÄÄN!!!

8. lokakuuta 2011

velho

Fortegilla major 'Velho'


Voi kun sais tämän 'velhon' säilymään talven yli, höyhenpensas on hän nimeltään, meillä menestymisensä rajoilla ja on kuulemma rusakkojen herkkua, joten vaarat vaanivat, puhumattakaan siitä että on istutettu viikko sitten ja vielä vasurilla...hmmm.., juurtuminenkin niin ja näin, mutta on vaan niin hienon värinen nyt, loistaa kilometrin päähän...otin kuvan muistoksi, jos sattuu hyvinkin olemaan meidän viimeinen yhteinen syksy...  :(


7. lokakuuta 2011

perjantai..ei mikään turha päivä

Mutta...hammaslääkäriin joutui suunnistamaan, puraisin eilen illalla luumua hiukan varomattomasti ja hammas narskahti siihen luuhun ja melkoinen lohkeema tulikin alahampaaseen! Olihan muuten omituista purskutella vettä suussa, avoimesta kolosta pruiskahti niinkuin olis falski männän tiiviste, minne sattuu! Ihan vaan esimakua tulevasta jossain vanhainkodissa puolihampaattomana :) Onneksi lääkäri sai aukon kätevästi umpeen.
Kotiin tultuani aloinkin sitten piiiitkästä aikaa leipomaan. Joitain vuosia sitten selkätoipilaana leivoin lähes joka päivä pari kuivakakkua...oli niitä sitten melkoisesti pakkasessa, no, onneksi suurimman osan sain syötettyä muille, ei nimittäin oma vyötärö kestäis moista määrää. Sen vuoksi en leivokkaan kovin paljoa, vaikka niin kovasti tykkäisin siitä puuhasta. Nyt leivoin Erilaista Omenapiirakkaa. Vinkin sain veljeltäni, joka oli bongannut sen netistä. Hän kun leipoo karjalanpiirakat, kukot yms. herkut. Piirakkaan ei tuu kauheesti sokeria ja siinä käytetään tuorejuustoa ja Creme Vanillaa täytteeseen.  Kova tuuli aiheutti PIKKASEN ylimääräistä jännitysmomenttia, sähkökatkoja, mutta loppu hyvin, kaik hyvin. Pullahiiri maisteli jo piirakkaa, hyvää tuli  ja kun sitten vielä vaahdottaa lopun vaniljakastikkeen siihen seuraksi, niin nam...
 
                                                  ..siellä se paistuu (ja piti sitten pottiskin tulla kuvaan :)










 ...ja valmiina liinan alla jäähtymässä


Päiväposti toi sitten siementilauksenkin, josko sinne lavaan saisi vielä täytettä. Kalvaspikarililja, tummakurjenpolvi, purppuraluppio, kärhö, puna- ja valkovirma, jälkimmäinen kaupantekijäisiä, sellaisia EHKÄ joskus sitten kasvaa miunkin pihalla. En tiedä kyllä, milloin nää olis viisainta kylvää, koska täsmälliset ohjeet ovat hieman hankalia noudattaa, ehkäpä lämäsen nää tuonne lavaan ja katson sitten nouseeko sieltä yhtään mitään parin vuoden sisällä :)


Kävin vielä nappaamassa kuvan kelloköynnöksestä, se on niin kauniisti alkanut muuttaa lehtiään violetin suuntaan, jouduin sitä jo hieman "raastamaan" kun oli kietoutunut amppeleihin kiinni ja jouduin ne ottaamaan jo pois.



                                                 ...kukkiakin vielä...

..ja toihan se posti uuden Novitan lehden, siinä oli mukana sukkalehtikin... jos minäkin saisin taas ees yhdet sukat aikaiseksi, minun mieleen on enempi lapasten neulominen, viimetalvena neuloin kirjokintaita kymmenkunta paria, sukkia vain pari paria. Kas, joku mättää sukkien neulomisessa, toinen sukka jää tekemättä, olen yrittänyt tehdä koneellekin, silloin kun harrastin vielä koneneulontaa, mutta silloinkin jäi toista vaille :D ei tullu paria...heh.. No tulipa pitkä juttu... mutta niin on...hiljaiseksi ihmiseksi, omituisesti nää tarinat kirjoittamalla venyvät... Nyt jään oottelemaan tietsikkamiestä, pitäs uusi pöytäkone asennella käyttökuntton, en itse uskalla mitään AutoCadeja siirrrellä...vanhalta uudelle...miun ukeli ei semminkään, hän vaan taitavasti käyttää ohjelmaa...muuten maistuiskohan sille, siis tietsikkamiehelle... tuo omenapiirakka..??


5. lokakuuta 2011

2 euroo!!

Vähän ku Villeeni! ..halavalla kun sain...  Menin eilen paikalliseen K-Rautaan ostamaan vielä multasatsia ja en voinut olla kurkkaamatta taimimyymälän puolelle, josko..., olihan siellä... lavallinen KASVEJA 2 EUROLLA/kpl !!! ..eipä siellä paljon muuta ollutkaan. Oli pakko soittaa kukkakaverille, että oisko vielä tarvetta taimista (..no tuohon kyllä arvaa vastauksen !)  No mukaan lähti sitten seppelvarpu, 7 kpl lamoherukoita ja kiinankärhö.  Ja sitten tänään ( kuinka ollakkaan, sattui taas asiaa kaupunkiin...hmm..) oli pakko hakea vielä lavalle jääneet 2 angervoa, joista ei tiedä mitä lajia ne ovat, ei ollut lappuja enää, aika punaiseksi on lehdet menneet, ja sitten se viimeinen kiinankärhö, vaikka joskus päätin että en sitä hommaa pihalleni. Mutta keksin muka hirveen hyvän paikan sille tuossa yönseutuna :) Vielä sinne jäi pari idänvirpiangervoa, mutta nyt päätin etten enää niitä hae, piste. Täytyy varmaan nuo ostokset laittaa ruukkuineen maahan talvehtimaan ja istuttaa sitten keväällä. Onko tässä järkee vai ei... sanotaanhan niin jo jossain laulussakin...NO ON, KUN ON NIIN AINUTKERTAINEN tilaisuus  vai miten on?


tunnistaako joku nuo angervot?

3. lokakuuta 2011

syysreissuu...


Laiton kuvan otto, ei näkyny polliissii...vielä...mutta mäen takaa..

 Olipa mukava reissata pari päivää viimeviikolla to-pe, kun menee täällä kotona vaan nuhjatessa yleensä. Ajelimme torstaiaamuna kuulakkaassa säässä Viherlandiaan Jyväskylään...joo, yksi höyhenpensas odotti siellä noutajaansa :) , sitten puolenpäivän aikaan sade jo vihmoittelikin ja hurautimme sisätiloihin Tikkakoskelle Keski-Suomen Ilmailumuseoon, kas, siellä odotti Brewster, joka on nostettu järvenpohjasta Venäjältä ja on nyt esillä ainutkertaisesti Suomessa ensikevääseen saakka, sitten se siirtyy vakipaikalleen Amerikkaan. Historiaakin siis kuului reissuumme :) Sieltäpä sitten ajelimme neljän ruuhkassa Jyväskylän kautta Jämsään. No, kukkatätit sitten pääsivät vauhtiin illanmittaan, monta puskaa ja perennaa käytiin taas lävitse, miten menestyy ja taantuukin välillä, kanadanhemlokki taisi saada pääosan tälläkertaa, kukkakaveri sortui siihen Viherlandiassa. Saapas nähdä,kuinka se täällä itäisessä Suomessa viihtyy... Ja tulipa sekin selväksi mitä tarkoitetaan Koskella ja Jämsällä... Perjantaina jatkoimme matkaamme aivan upesaa syyssäässä erääseen pääkohteeseen eli Tommolan tilalle Joutsan suuntaan...oi..oi...miten paljon siellä onkaan kaikkee, minä sorruin aunenritarinkannukseen (musta) ja taishan sieltä jotain muutakin "pientä" tulla mukan :D mutta mahtuivat farkun takaosaan ilman penkkien kääntämistä...juuri ja juuri... Mutta olipahan hitsinkiva syysreissu... ja voi miten taas onkaan odottamista kevääseen, miten ostokset voivat ja lähtevät kasvuun.


Kärkistensalmi

Tänään sitten askartelin kylvölavojen kimpussa, josko laittaisi perennojen siemeniä kylmäkäsittelyyn, alue jää ehkä keskeneräiseksi ,mutta täytyy sit keväällä jatkaa reunojen laitolla ja ehkäpä maalauksilla.





Illan tullessa räpsäilin vielä muutamia kuvia kukkasista, ruusut toin äidiltä "talvihoitoon" kellariin, nyt tosin saavat olla vielä ulkona. Daalia on aikaisempia tuomisia isäni haudalta, kun vein sinne syyskukat tilalle. Systeri tuntee nämä daaliat :D  ??