29. joulukuuta 2011

leppoisa happihyppely



Aamupäivä meni aivan nyhjätessä...ei oikein nyt niin hyvätkään tunnelmat ole, työkuviot taitaa mennä päin prinkkalaa, siispä päätin sitten lähteä hieman kässehtimään ulos päätä ja kameraakin tuulettamaan. On nuo metsäreissutkin tainneet jäädä jo historiaan tältä talvelta, alkaa lunta olla jo sen verran, että en uskalla lähteä huonolla jalalla kompuroimaan, ei näe enää monttuja ym. Ulkoilu tekikin tosi hyvää ja mieli koheni huomattavasti. Yllä oleva kuva on aivan kotini läheltä, talo ei kylläkään näy kuvassa, jää vasemmalle. Maisema, jota olen jo pari vuosikymmentä seurannut koiria ulkoiluttaessani. Näkymän värit vaihtuvat vuodenaikojen ja valon mukaan, tähän tauluun ei kyllästy :) 
Lisään jatkoksi muutamia satunnaisia räpsäytyksiä, kun ei nyt sitten mitään silmiähiveleviä näkymiä onnistunut silmä poimimaan. ...aiheet vähissä...kö..vai eikö mielikuvitus laukkaa....? siinäpä pohtimista..:)

     ...hellitäpä hetkeksi...tuli mieleen, kun sihtailin kameran linssin läpi,
    50 on aivan riittävästi, useimmiten, ei tartte aina satasta paahtaa!! (noin kuvainnollisesti:) )





Palattuani kävelyltä, sytytin liudan kynttilöitä ja keittelin päiväkahvit, olo oli mukava ja rauhallinen (ja kahvin kera ihan, ihan vähän suklaatia...)

 



Tämä postaus lienee samalla tämän vuoden viimeinen, joten toivotan kaikille lukijoille ja muillekin kanssakävelijöille

   OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA    2012!

15. joulukuuta 2011

haaveilut kesästä, osa 2

Otsikoin näin, sillä viittaan postaukseen "haaveissa vainko...". Onhan tuo kesä taas muutamaa viikkoa lähempänä, vaikka luntakin on pitänyt odotella. Nyt sitä on ehkäpä 15 cm, mutta uhkaavasti häipyy taas, kun on niin suvikeli...rapa roiskuu teillä. Pysyisi nyt vaan jouluntienoon, niin olis joulu joulun tuntuinen ja muutenkin, kasvien suojan vuoksi olisi korkea aika kunnon talven tulla!

No mutta, niistä kesähaaveista sen verran että, tuli mieleeni taas syysostokset Tommolan tilalta.


Hohtopiikkiputki, kookas, erittäin tukevavartinen upea kasvi, sopii esim. havujen viereen värinsä vuoksi, on niin hopeinen. Kasvaa n. metrin korkuiseksi, viihtyy kuivahkossakin maassa, niinkuin muutkin piikkiputket. Itse laitoin sen vuorimäntyjen eteen aurinkoiseen, hiekansekaiseen multaan. Saapas nähdä, kuinka jaksaa siinä kasvaa minua ilahduttamaan. Kuva on otettu ostopaikasta perennapihalta, joten minun hopeakaunistuksella on vielä pitkä matka tuohon pisteeseen:)


.

Tämä päivänsilmä on minusta tosi hieno, kasvaa parin metrin korkeuteen parhaimmillaan ja sen varsissa on hieno tummanpunainen väri, en ole aiemmin tällaista tavannut. Pitäisi menestyä erittäin hyvin täällä IV vyöhykkeellä, onhan täällä joissain pihoissa sitä perinteisempää keltaista karhealehtistä versiota. Minä ihan retkahdin tähän aurinkoiseen kasviin ja mikä parasta, sen kukinta osuu heinä-syyskuulle, joten on varmaa aurinkoa tiedossa pihaan, jos se miun pikkutaimi päättää alkaa kasvamaan rehevästi. Kaipa sekin vähän tästä allekirjoittaneesta riippuu... Tämä perenna viihtyy ravinteikkaassa ja aurinkoisessa paikassa. Että tallaisia haaveita tällä erää...

Joulu tulee ja valmisteluja ei paljonkaan ole tullut tehdyksi, äidin syntymäpäivien tiimoilta oli puuhaa ja joulujutut ovat jääneet taustalle.Syntymäpäivät olikin mukavat ja sankari jaksoi tosi hyvin. No tuleehan se joulu kyllä vähemmälläkin... ja varsinkin, kun olemme kahdestaan kotosalla. Eipä sitä hyvin paljoo sitten tarvitse väsäillä. Hieman leipomista ja laatikkojuttuja ja lasimestarinsilliä.. ja karjalanpiirakoita, ne kyllä ostan voitelemattomina suoraan leipomosta, siinäpä sitä.. Mukavaa vain olla rauhassa kotosalla ja nauttia kiireettömästä ajasta...

...joten hyvää ja rauhallista joulunalusaikaa kaikille...postaillaan!




10. joulukuuta 2011

aika rientää...

niinhän tässä nyt sitten taitaa käydä...ei meinaa ehtiä postailemaankaan...pitää tälleen aamuvarhain...ihmeesti aika saa erilaisen merkityksen, kun on työkuvioita ja kaikkee... äidin syntymäpäiviä (90v.) varten olen skannaillut "miljoona :)" valokuvaa ja tehnyt niistä koosteen juhlissa katsottavaksi, sinänsä mukavaa puuhaa, muistellen samalla menneitä. Kaikkea muutakin mietittävää juhlien tiimoilta on piisannut, onneksi pitopalvelu hoitaa suurimman osan jutuista. 
Tänään on mukava iltapäivän juttu, kun menen joulukonserttiin Carelia-saliin, siellä on hienoa perinteistä joulumusiikkia tiedossa, siihen tapahtumaan on olemassa pieni henkilökohtainenkin "linkki", kun olen vuosia sitten ollut esiintymässä siellä silloisen kuoroharrastuksen tiimoilta. Oi niitä aikoja... oli se mukavaa...kaikkine harjoituksineen ja odotteluineen... ja sitten se huipennus, se esiintyminen...

Täytyy jatkella myöhemmin, muut puuhat kutsuvat, täytyisi ehtiä ehkä kaupungillekin vielä ennen konserttia... joten kuulumisiin...

Ruusu aivan äitini kunniaksi!








1. joulukuuta 2011

mitä ihmettä...

                                 

...sammalleimu kukkii, nuppuja ja muutama kukka auki, kuvasin omituisuuden 26.11.2011. Hyvin erikoinen syksy tai alkutalvi oikeastaan. Huomasin nämä kukkapenkissä, kun laittelin somisteita ja valoja kuistin eteen joulunaikaa varten. Nytkin on muutama aste lämmintä ja lumi, jota oli n. 10 cm, alkaa olla taas poissa.


Tänään sitten oli se päivä, kun palasin työkuvioihin, muutama tunti päivässä alkuun. Oli mukavaa tavata taas työkaverit, vein suklaista maustekakkua kahvioon työhön paluun kunniaksi ja hyvin tuntui maistuvan. Nyt vaan kädet kyynärpäitä myöten ristiin että jalka kestää rasitusta ja työn melskeitä.