23. maaliskuuta 2012

haaste

Tämä aamu sitten valkeni aivan hirveessä rönttis-ränttiskelissä, 5 cm:n paksuudelta taas uutta lumen kaltaista seosta on laskeutunut maan pinnalle...No asiassa on hyväkin puolensa, hiihtokisat kylällämme kesäkuun lopulla mahdollistuvat päivä päivältä, talkooporukka valmistautuu koneineen ja lapioineen ym. vempaimineen lumen keräykseen..ilman luntahan hanke luisuu kuin vesi hanhen selästä...

Sitten haasteeseen Seitsemän random -faktaa itsestäsi, sain sen eilen Tiinalta Pionihulluutta ja puutarhaunelmia -blogista, lämmin kiitos <3 ! Tartunpa syöttiin ja yritän kaivella seitsemän random-faktaa itsestäni tai jotain sen suuntaista...ylipäätään jotain kulmakohtia elämässäni..

7 asiaa, lapsuuden ja aikuisuuden vaiheita liittyen kasveihin ja luontoon...

1. Lapsuus maatilalla, pienellä sellaisella, lehmät, vasikat, kanat ja kaikki pihan elämä kasveineen olivat arkipäivää, onnellisesti tietämättömänä muusta maailmasta siinä sitten hyöriskelin. Auttelin touhuissa, jopa liiankin innokkaasti:) Isälläni oli tapana tehdä koeviljelyä viljojen siemenien itävyydestä, no, kerran sitten hänellä oli koeviljely tuvan ikkunalaudalla, muistan, kuinka mieltäni askarrutti mullan vähäisyys kylvölaatikossa, minäpä nappasin laatikon ja tamppasin kasvimaalta kaivamaani multaa tiukasti kukkuroilleen koko laatikon, mitä se jos jo itäneet viljanalutkin peittyivät mullan alle. Arvatkaapa, oliko joku iloinen...hmm..että se siitä kylvöksestä..onneksi isää ensiharmistuksen jälkeen näytti lähinnä huvittavan aivoitukseni, tämä ensikosketus taimikasvatukseen.
2. Ritariperhonen, harakankellot ja auringonpaiste turnipsikuopan reunalla. Keto-orvokit kypsyvän viljapellon reunassa ja ohran korsien välissä..Nämä kuvat ovat piirtyneet lähtemättömästi valokuvamaisena näkynä sieluni syövereihin. Kuopan reunalla tapasin elämäni ensimmäisen ritariperhosen aurinkoisena kesäpäivänä kaikkien ketokukkien kukkiessa pitkin pientareita, tulevista muista "ritareista";) autuaasti tietämättömänä. Kiitos äitini, jolla oli aina tovi aikaa kiireidensä keskellä havannoida ja kertoa ympäröivästä luonnosta, tunnistin perhosen. Turnipsipellon harventaminen ja kitkeminen olivat se pakollinen kesätyö, se ei ehkä kovin mieluisaa ollut, mutta siitä sai palkinnoksi loman,  joka tarkoitti ihania kesäpäiviä serkkujen luona kesämökillä, uimista, soutelua ja muuta kesäpuuhaa....vesilintujen seurailua mm.
3. Luonnon tuntemusta ja ymmärrystä, biologian tunnilla kasvien ja eläinten tunnistamistehtävät olivat huippumieleisiä, niissä olinkin hyvin vahvoilla, ope tuskaili, että mitä hän sulle antaisi, kun tunnet kaikki. Vähänkö olin  ylpeä itsestäni..ja luontoretket open opastamana..jes..niitä ei ollut koskaan liikaa. Ilmankos tekee yhä mieli haahuilemaan metsän siimekseen.
4. Kasvoin aikuiseksi ja tapaamani "ritarin" <3 kanssa asuimme kerrostalossa kaupungissa...joo parvekepuutarhailua..epätoivoista hommaa minusta, laitoin sitten ne pakolliset kukat parvekkeen kaiteelle, onneksi tuli "Pomo" ja lenkkeily, löytökoira ja elämäni valo...kaipailen haikeasti vieläkin. Oli se vaan melkoisen vihmerä yksilö ja ihana lenkkikaveri poluilla ja metsissä...
5. Viimein rakensimme keltaisen omakotitalon maalle... mikä hurmio, kun sai pihan, jota laittaa... paljon, paljon erilaisia kasveja ja kokeiluja, lisäksi metsään pääsi tuosta noin vaan, ajokoiriakin ilmaantui Pomon seuraksi. Tällä hetkellä meillä on kaksi suomenajokoiraa, Veikko ja Olavi.
6. Ja sitten...oijoi.. en ehtinyt ja jaksanut, työ vei voimia...trendeistä, trendeihin...sinnittelin kasvien kanssa mutta sitten päätin, että olkoon, en jaksa..piha vaan "rullalle ja pakettiin" ja kasvakoon mitä kasvaa, pensaita vaan ja sellaista, päätin...mutta...ei se kerran syttynyt kipinä sammunut millään joten...
7. Nyt sitten ollaan tässä... muutaman vuoden jälkeen uusi kasvihurmio päällä...mutta  pikkuhiljaa hoitelen pihaa ja olen vihdoin oppinut kuuntelemaan kehoani ja itseäni, minkä verran milloinkin jaksan hommailla. Löysin bloggailun ja tässä on parasta te kaverit ja samalla päiväkirjakin! On hienoa päivitellä piha- ja kasvikuulumisia sellaisten kanssa, jotka ovat varmasti kiinnostuneita aiheesta. Tarkoitan sitä, ettei tule paahdetuksi näistä hommista sellaisille henkilöille jotka lähinnä vaivaantuvat, jos kerron esim. että miten hieno jonkun kukan keskusta onkaan, kun siinä on ne kellertävät heteet ja näiden päissä utuiset pompulat ja sitten se pullakka omenanvihreä emi ja miten hienosti värit lähtevät liukumaan kohti terälehtien reunoja ja...miten silkkisesti värit taittuvat terälehdissä valon mukaan ja..ja..plaa..plaa :D


Siinä jotain faktoja itsestäni ja elämästäni... halutessasi voit jatkaa haastetta eteenpäin enintään viidelletoista blogille, joita lueskelet tai pidät erityisesti. Itse seuraan tosi monia, KIITOS, että olette olemassa :) kaikki niin mukavia. Hirveän vaikeaa on valkata, kelle lähettäisi haasteen, voi olla, että joku haasteen saaneista on jo osallistunut, mutta eipä se haittaa...Siis silmät kiinni sormitökkäyksellä arvoin saajat.. :D

Näille kivoille blogeille ja bloggaajille lähtee...

Lauralle/ kukkapajalla ja omalla pihalla, pinealle/ juolavehnän seassa, pionille/ Anun puutarha, millalle/ SOL13, minnalle/Talo maalla, intopiille/ Talikko ja taikasauva,
sussille/ Föörmaaki ja puutarha ja maikille/ Maikkila

Tämä haaste toimii siis siten, että linkität sen blogin omaasi, josta sait haasteen ja sitten laitat linkit niihin, joihin lähetät haasteen.

Oikein hyvää loppuviikkoa ja lumien sulamista ja itämyksiä odotellen...:D



5 kommenttia:

  1. Ohhoh, KIITOS, ansa! Olen ihan otettu, ja yritän olla haasteen mittainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, oli iloinen yllätys:)

      Palautui niin lapsuusmuistoja mieleen lukiessa, vaikka olen asunut koko ikäni pääkaupunkiseudulla, niin täälläkin oli vielä vuosia sitten luonto niin lähellä...

      Poista
  2. Kiitos kaunis, oli kiva yllätys :)

    VastaaPoista
  3. Mukavaa oli lukea sinunkin randomeja,tuli jotenkin niin kesäinen fiilis<3 Tuo on niin totta,että täällä on niin hyvä hehkuttaa täysillä kasvi- ja puutarhajuttuja,kun tietää tulevansa ymmärretyksi."Tosielämässä" pitää aina välillä koittaa jarrutella,kun kaikki ei ihme kyllä oo yhtä kiinnostuneita em asioista:)

    VastaaPoista
  4. Kiitos haasteesta, palaan siihen blogissani vähän myöhemmin:)

    VastaaPoista

Kiva kun kävit! Kiitän ja ilahdun kommenteista :)