29. maaliskuuta 2012

tunnustus



Sain tunnustuksen pirjolta, blogista mökkipuutarhassa, kiitos kaunis :) Mukavaa, kun blogiani luetaan ja tunnustus kyllä innoittaa jatkamaan tätä harrastusta. Tämäkin on eräänlaista luovaa puuhaa ja samalla hyödyllistä, tulee ongelma ja kas...kysäisempä blogikavereilta, löytyisikö ratkaisu probleemaan. Innoittaahan tämä puutarhailemaankin, kokeilemaan ja kasvattelemaan kaikkea ja iloitsemaan onnistumisista, kavereiden tai omista :) ja kamerat rapsuvat pitkin pihamaita :D

Sitten ne kolme kysymystä, joihin yritän sepustaa vastausta aivonystyröideni sopukoista:

1. Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?

2. Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?

3. Millainen on puutarhafilosofiasi?

Ensimmäiseen kysymykseen sanoisin, että innostus on osaltaan kotiperuja, toistan itseäni nyt kyllä.. tarttuihan se, kun äiti lähetti hakemaan keväisin erivärisiä pelakuun (pelargonian) pistokkaita naapurin Olgalta. Hänellä kun oli niitä melkoinen valikoima tupansa ikkunalaudalla. Ujostutti, mutta tomerasti toimitin asian ja seurailin niiden kasvua pitkin kesää. Aikanaan sitten oma pihamaa sytytti lisäkipinän. Blogin pitäminen alkoi viime kesän alkupuolella hetken mietityäni asiaa ja tuntui, että olisihan se mukavaa tallentaa touhujaan ja valokuvia pihastaan, eräänlainen päiväkirja. Ehkäpä joku kaveri jopa haluaisi niitä katsella tai vaikka vieraampikin.. :) 

Toiseen kysymykseen on vaikeampi vastata... minulla on hieman taipumusta hurmaantua milloin mistäkin kasvista, taidan olla keräilijä ja aina uusimman kasvin kukka saa minut hurmoksiin. Viimeisimmäksi osansa sai kotkanakileija sinisyydellään ja tietenkin tarhajuoru erikoisilla terälehtien muodoilla. Pionit ovat rakkaita, niitä haluan paljon, paljon ja ruusuja tietenkin...niitä kans.. Tunnearvoa on valkoisella sireenillä ja hansaruusulla, jotka ovat peräisin lapsuuden kodistani.

Kolmas sitten... jos ei niin ei, ei väkisin...siis kasvin viihtyminen ja kasvaminen, löytyy niitä kasveja, jotka menestyvät ja aina kannattaa kokeilla uusia lajikkeita. En  kyllä ylenpalttisesti ala hyysäämään...

Paljonhan sitä olisi pohdittavaa näissä, jaaritella vaikka kuin...mutta nämä tällä erää...

Nyt on sitten aika heittää tunnustus eteenpäin parille blogille, joita mm. lueskelen...
viannalle blogiin Puutarhastelua, hauskaa tekstiä ja niin luontevaa innostusta...ja
inkiväärille blogiin Periferialife, mukavaa ja leppoisaa elämää useista aihepiireistä, koiristakin... kiitos teille molemmille ja monille, monille muille, jotka viihdytätte päiviäni teksteillänne ja kuvillanne :) ja kommenteillanne...

HYVÄÄ PALMUSUNNUNTAITA!

4 kommenttia:

  1. Onnittelut!

    Monilla puutarhablogisteilla näyttää alkuinnostus syntyneen lapsena. Niinhän se on minullakin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ..niinpä ja iän myötä näyttää nostalgisuus vaan lisääntyvän :D ettei vaan enteilisi jotain...

      Poista
  2. Kiitos paljon ja ihanaa kevättä!

    VastaaPoista

Kiva kun kävit! Kiitän ja ilahdun kommenteista :)