8. heinäkuuta 2012

sekameteliä viikonlopulta


Pionit ovat pioneja :) aina niitä jaksaa ihastella, vaaleanpunaiset jostain syystä ovat innokkaimpia avaamaan kukkiaan. Aika tummat kuvat tuli jostain syystä... Nämä ovat niitä meidän ukelin lempilapsia, kas kun hän on aikoinaan kaivanut  niille sen kasvupenkin. Hän ei ole mitenkään innostunut puutarhailusta mutta käy sentään joskus katselemassa. Taitaa vaan nuo rakennuspiirustukset yms. olla hänestä jotenkin helpompia tulkita kuin kasvien maailma. Mutta ei passaa sanoa että eihän ne kaupunkilaispojat tälläisisä ymmärrä... Hei, tunnistaako joku tuon pionin, en muista lajiketta, kun istutus oli jo 90- luvulla.Silloin se oli joku uutuus mutta nyt jo varmaan hyvin yleinen. Se aiemmassa postauksessa ollut mystery-kasvi on osoittautunut neidonkieleksi ja en ole ollenkaan varma, haluanko säilyttää sen, on kuulemma ahkera siementäjä, eikä niin kovin erikoinen ole kukinnaltaankaan.


Sunnntai, oli aikaa kierrellä pihassa ja nappailin kuvia mm. teresanruususta. Eilen meillä oli hieman huiskepäivä, tietysti pakollinen..äöh... viikkosiivous, sitten kaupassa käyntiä, äidin luona visiitillä ja sitten kotiin ja seuraavaksi oli ohjelmassa koirien asumuksen suursiivous ja itse hugenottien pesukin. Olavi-poika ei oikein pitänyt pesuhommasta, mutta totesi kait sitten että pakkohan se on kun kylkiä myöten jo vesi valuu. 
Veikko ymmärsi jo kokemuksesta viisastuneena, että nyt ei ole mukavaa puuhaa tiedossa, kun näki minulla kädessä pesuvehkeitä. Kun aloin pesemään, niin seisoa jäpötti aivan liikkumatta paikallaan, no mikäs sitä sitten oli homma hoidella. Pesun jälkeen hän aloitti hirveän haukunnan ja meluamisen ja ihmettelin, mistä on kyse. Viimein ymmärsin, että ressukka halusi kuivauksen froteepyyhkeellä, kuten yleensä aina, kun tulee metsästysreissultakin. Kyllä sitten oli niin mielissään, kun sai kuivatella pyyhkeeseen. Emäntänsä kun meinasi vaan enimpiä painella pois ja jättää auringon tehtäväksi kuivauspuuhan, olihan lämmintä lähes 30 astetta. No nyt kiiltää pojilla turkit ja saivat vielä punkkiliuoksenkin niskaan, joten passaa heidän.. Illalla jo tää meikäläisen kroppa ilmoitteli koirien lenkityksen jälkeen, että pitää rauhoittua ja aikisin painuinkin pehkuihin...ei jaksanut edes elokuvan voimalla valvoa. 




Tulipunainen verihanhikki, pelastettu muinaisista istutuksista rappujen pieleen, missä näyttää viihtyvän erinomaisesti.

Tänään on ollut pilvisempi, mutta tosi lämmin ilma, ukkosen tuntua, mutta ei ole kuulunut jyrinää, pari pisaraa vettä huiskaisi  iltalenkillä käydessä. Tuntuu suorastaan omituiselta, kun ei ole ollut rankkasateita viikkoon. Kukkien kannalta hyvä, koska nyt niin monet lajit aloittelevat kukintaansa tai sitten ovat parhaimmillaan. Pioneille pyöräytin väliaikaisesti tukilangat puukeppien kautta,  minun veljenpoikani Sami- seppä tekee raudasta paremmat tuet, saan ne sitten ensiviikolla.
Laitampa tuohon alle kuvan siitä, miten rauta on pehmeän näköistä ja miten taitava seppä saa sen taipumaan kauniisti. Jaksan aina ihastella aurinkokellon yksityiskohtia, harvoin on niin kiire, ettei silmä osuisi niihin.


Joo, hyvä huomio, kirjoitteluni on nyt tosi pompahtelevaa ja hajanaista, mutta  eipä tuo haitanne :), en jaksa olla nyt yhtään looginen... Tulikin juuri mieleen, että pikkusyreenistähän minun piti myösk kuva laittaa, sen istutin  viime kesänä ja meni talven yli aika mukavasti, muutamia pikkuruisia kukkaterttujakin väsäsi ja tuoksuivat ..ah..niiiin sireenille, että... tosi voimakkaasti tuoksuivat varsinkin illalla. Olisi tosi ihanaa jos tämä kasvaisi pikkupenssaaksi kukkapenkin päähän.



 Nyt oikein lokoisaa ja toisille rentouttavaa ja toisille mukavan työntäyteistä lomaa tai työviikkoa seuraavan kuvan saattelemana :D ..voiskos tuon monimutkaisemmin sanoa..




7 kommenttia:

  1. Lokoisa pupujussi :-) Mukavaa viikkoa sinullekin!
    En osaa sanoa pionista, niitä on satoja... mutta upea se on! Verihanhikkisi on myös todella kaunis.

    VastaaPoista
  2. Upea hanhikki ja mainio pupujussi.Pionit ovat kyllä vaikuttavan näköisiä, uhkeita kukkia. Minusta tuo muistuttaa vähän Sarah Bernhardia, mutta se on todella vanha lajike, joten ei tuo taida sellainen olla--

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi se hyvinkin olla S.B, olen varovasti kallistumassa siihen suuntaan tuntomerkkien perusteella...

      Poista
  3. täälläkin pioni turismi on vilkasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minne polku johtaa...trallaa...

      Poista
  4. Voi mikä symppis pupu! Niin ne toiset lekottelee, kun me toiset taas mennään töihin...

    VastaaPoista
  5. Mahtava tuo hanhikkisi, oikein palava väri. Ja pupusta tykkään tietysti :)

    VastaaPoista

Kiva kun kävit! Kiitän ja ilahdun kommenteista :)