26. elokuuta 2012

Aurinkoista aikaa

Siis että on niin hienoa, kun aurinko jaksaa paistella jopa toisena päivänä peräkkäin ja juuri viikonloppuna. Se sytytti kipinän pihapuuhailuun, sain eilen istutettua ostoksiani maahan, siperiankurjenmiekat ja syyskatkeron. Päivänliljat odotelkoot vielä, koska nyt on jo sellainen tuntuma tuolla selän puolella, että tänään ei enää passaa enää kaivella maata... siis on erinomainen suunnittelupäivä :) Koirien kanssa kävimme lenkillä ja hip huraa, ensiviikonloppuna pääsevätkin sitten jo vapaasti metsään juoksemaan... voi sitä riemua, tanner tömisee ja hännät viuhkaa, saatikka sitä luppakorvien läiskettä, huh  :D On tässä syyspuolessa omat mukavat vaiheensa, ehkäpä sitä saa kuvia sitten muualtakin kuin omasta pihasta, kun samoilee metsän keskellä...tai sitten ei älli juokse ja ei tule mitään uutta vastaan, tosin karhua en kyllä kaipaa kuvattavakseni, oli nimittäin vieraillut pariviikkoa sitten tuossa lähinaapurin pihavajan takana... että missäköhän nyt luuraa...

 Siellä ne töröttävät....'Hubbard'it...keskellä penkkiä, taustalla pikkujasmike ja siemenistä kasvaneet unikot sekä vaaleanpunakukkaiset hanhikit reunassa ja vallan kaikkea muuta..

 Tämä kurkkuyrttihän on villi tapaus... kasvanut ihan valtavan isoksi, en arvannutkaan kylväessä, millaineniso kasvi se onkaan...

Eilen aamulla varhain oli vielä näin kosteaa..kehäkukka hieman allapäin...



Siemenestä kasvanut malva herkistelee, eikä syysvuokkokaan  jää pekkaa pahemmaksi..

Sain tuossa viikolla pari ihanaa tunnustusta Rikkaruohoelämää ja Konnadonnan kotona ja puutarhassa -blogeista. Kiitokset heille, lämmittää niin  mieltä. Haluaisin antaa osaltani tunnustuksia, mutta en osaa päättää keille kaikille antaisin, kun on niin paljon mukavia blogeja. Lueskelen niin monia aktiivisesti, sikäli kuin nyt ollessani taas työelämässä, ehdin. Siis annan tunnustuksen ainakin kaikille niille, jotka ovat lukulistallani ja sitten kaikille niille, jotka ovat rekisteröityneet lukijakseni oman bloginsa kautta. Ja muuten vaan lukijat, KIITOS teillekin, ja erityisesti UUDET, kyllä se vaan se innoittaa jatkamaan tätä harrastusta, kun on yleisöä ja kukkahuperokavereita :D Siis jatkakaamme yhdessä tätä hauskaa harrastusta!!



2 kommenttia:

  1. Kauniita, pisarakuvia :) Syksyn kuulaudesta ja metsäretkistä meidänkin kolme koiraamme tykkäävät. Emäntä ei niinkään - tai ehkä emännän korvien väli, mutta ei muu kroppa.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit! Kiitän ja ilahdun kommenteista :)