19. lokakuuta 2013

maa valkoisena

Eilen aamulla olikin  maa valkoisena, osui sopivasti kun oli varattu jo aika auton renkaiden vaihtoon. Lunta oli satanut niin paljon ettei se sulanutkaan pois päivän aikana. Eilisen illan ja yön mittaan lunta on tullut hieman lisää, juuri äsken sateli oikein isoja, valkoisia hattaroita, lumipeite on jo viisitoistasenttiä paksu! Pihan kasvit lyyhistelevät lumen alla, siellä umpsukkelissa on parhaassa kukassa oleva syysasterikin. Lämmintä on luvassa ensiviikon loppupuolella, joten maa paljastunee vielä, ei siis vielä lumikenkiä kannata kaivella esiin varaston uumenista.


 Työviikko meni taas niin nopsaan ja työntäyteisesti, ettei ole ehtinyt eikä jaksanutkaan avata tätä blogimaailmaa ollenkaan, isot kiitokset kuitenkin kaikille kommenteista edellisessä postauksessa, kiva kun ne tulee puhelimeen, niin saa heti lukaista. Pihahommat ovat edelleen kesken osittain ja taitaa jäädäkin, onneksi tuo ukeli on nostellut ruusuruukut ym. suojaan kuistille niin saadaan ne jossainvaiheessa ennen isompia pakkasia kellariin.


Todella hienon näköistä on ulkona, koivunlehdet hohtavat keltaisena valkoisen maiseman keskellä. Täytynee lähteä hiippailemaan ulkosalle nyt kun ei sada, pakko saada hieman raitista ilmaa...

niin, yksi juttu vielä,sorruin jo joulutunnelmiin eräänä päivänä. Vanha sähköliike kaupugissa pitää loppuunmyyntiään, joka on sinänsä harmi, kun sieltä sai niin hyvää palvelua ja jos ei valikoimista löytynyt sopivaa lamppua niin se tilattiin, puhumattakaan pienten sähköprobleemien ratkaisemisesta...  eksyin sinne tutkiskelemaan jäljellä olevaa valikoimaa, jouluinen valokuusi osui silmiini ja pakkohan se oli pelastaa.. 


juuri nyt ulkona alkoi tuivertamaan hurja myrskyinen tuuli....

Mikähän tätä Bloggeria muuten vaivaa, jatkuvasti herjaa tallennusongelmista ja täytyy keskeyttää ja aloittaa alusta, ärsyttävää...hirveen hidasta..

Hyvää viikonloppua!

13. lokakuuta 2013

tulppaanien kavalkadi

Innostuin selailemaan kuvakansioitani, huh, tuota määrää, pitäisi oppia karsimaan satoa kovemmalla kädellä. Kuitenkaan noista ei tarvitse puoliakaan ja osa kuvista niin huonojakin...mutta tälläkertaa kokosin tulppaanikuvia vuosien varrelta yhteen kansioon ja laitan nyt viime kevään satoa tähän tämänkertaiseen postaukseen. Ihan kuin korvisssa kuuluisi kaikenlaisten pörriäisten surinaa ja alkukesän raikas ilma kutittelisi nenänkupeita...

 'Mondial' , se ainokainen mikä nousu maan uumenista :)
  viehättävän herkkä 'Shirley', joka muuttaa väriään kukinnan eri vaiheissa



 uljaan pitkäksi kasvava ja pitkään kukkiva liljatulppaani 'Marilyn'

 ihana lilan värinen tulppaani, en tiedä nimeä, tämän piti olla ihan jotain muuta..


  laventelinsininen 'Bleu Aimable'

ja vanha kunnon punainen, tämä ehkä ystävän Hollannin tuliaisia toissa kesältä

tästä se lähtee... pimeyden torjunta kuvien selailulla, heti virkistää mieltä ihanat kesäiset värit ja tunnelmat, jokainen kulunut päivä tuo kevään lähemmäksi...

mutta monta mukavaa hetkeä on kuitenkin vielä välissä, joulukin..ostinkin jo yhden jouluvalon eräästä sähköliikkeen loppuunmyynnistä :)

Kivaa viikkoa !


6. lokakuuta 2013

kuvia viikon varrelta

Tuuli tuivertaa, aallot loiskahtelevat rannan kivikoihin ja kaislikoihin Pyhäselän rantamaisemissa, pieni huvila ja sitäkin pienempi rantasauna... ja mitäs täällä tapahtuikaan 5.10.




ha, haa, pakko laittaa näin aluksi maininta huippuhauskoista syyspippaloista työporukan kesken. Vieläkin hykerryttää... illan mittaan saimme nauttia jos jonkinlaisista esityksistä,  löytyy sitä tutustakin porukasta monenlaisia kykyjä, kun on joku, joka oivaltaa vedellä oikeista naruista. Illan ehdoton ykkösesiintyjä oli kukapa muu kuin Leena Hefner os. Herppeenluoma suoraan Floridastaaaa! Upeassa leoparditrikoossaan ja valkoisessa nahkajakussaan, musta raita blondatuissa nutturahökötyksessä railakkaasti liehuen..ja..ja..ja.. hirvveen.. enpäs jatka enempää...

Olihan se kerrassaan hienoa, että hän vaivautui ilhduttamaan meitä rajaseudun raukkoja mahtavalla riimitelyllään siitä, kuinka eksyi meidän porukoihin... Miten onkaan sellainen tunne, että tämä persoona hahmon takana ei ole ensimmäistä kertaa asialla ja eikä varmasti viimeistäkään :) 

Muutenkin viikko on sujunut mukavasti, ruoto on oiennut jo työkuntoon ja sain eilen kesäkukat siivottua pois. Sääli kyllä kukkivia pelargonioita, mutta en jää odottelemaan räntäsateita ym. hyisiä kelejä. Suojasin verkoilla muutamia pensaista, kääpiömanteli etunenässä, ruusuja varten täytyy ostaa korkeampaa verkkoa.
Viikolla kävin eräänä iltana kävelyllä kylän pinnassa olevassa yksityisessä arboretumissa. Siellä tulee merkillinen fiilis, olen saanut kuulla paikan historiikista alkuperäisiltä kylän asukkailta ja perustajan sukulaisilta. Nyt siellä kuljeksiessani tuntuu kuin tarinat heräisivät eloon. On ihmeellistä, miten asialleen vihkiytyneen harrastajan elämäntyö elää nuoremmille sukupolville, olen kuullut, että alue on nyt Yliopiston hoidossa ja onneksi näin, ettei mahtava työ valu hukkaan. Sieltä löytyy paljon erilaisia puita ja pensaita, osa sellaisia jotka ovat nyt tuttuja monille harrastajille, mutta silloin olleet vielä tuiki harvinaisia näillä seuduilla, kun ne on istutettu. Niinpä puiden ja pensaiden koko on jo päässyt aivan eriluokan mittoihin, mitä yleensä kotipihoissa nähdään, kasvupaikan ollessa vielä eteläinen, aurinkoinen rinnemaasto. Bongasin ainakin käärmekuusen, mantsurian jalopahkinän, tapionpöydän, paljon erilaisia, erikokoisia tuijia, kiinankärhö pitkin aitoja ja pensaita kiipeilemässä kuin viidakossa, omituisen pitkillä neulasilla oleva vuorimännyn kaltainen, osa sellaisia mitä en ollenkaan varmasti tunnistanut. Tämän arboretumin perustaja on muuten rakentanut pienen lentokoneenkin, joka on nyt Tikkakosken lentokonemuseossa esillä. Taisi olla niin, että sillä ei sitten lennetty kumminkaan... melkoinen seppä tämä mies..

 Mantsurian jalopähkinä peittää melkein asumattoman talon alleen mahtavalla lehvistöllään

 lehdet ovat tosi suuria




Tällaista tällä kertaa, tuli hieman maraton juttu, huomenna alkaa uusi työviikko ja edelleen on kohtalaisen lämmintä ilmaa luvannut meidänkin kulmille, odottelen josko sinikärhö vielä ehtisi nuppunsa availemaan. Ai niin vielä yksi kuva, valkoinen lehtikaktus aloitti kukintansa, siis on jotain kukkivaa joskus sisälläkin...


Hyvää lokakuista viikkoa!

1. lokakuuta 2013

mitä löytyy pihalta 1.10.

 oli siellä vielä vaaleanpunainen pensashanhikki

ja syyskatkeron nuppu

päivänliljan avautuva kukka ja  

amurinneilikkaa ja kukkimaton vitikiehkurio

ja valkoinen syysasteri ja sitten...
   
valkoinen albiinoukkoetana kavereidensa kanssa, niitä oli ainakin viisi.. otin kuvan pari viikkoa sitten

Olen ollut pihapaitsiossa puolitoista viikkoa ja myös blogipaitsiossa, en ole kuin ikkunasta kurkistellut pihamaalle ja harmitellut kaikkia tekemättömiä syystöitä. Pitäisi laittaa kärhöt ja muratit kellariin, kesäruukut kerätä ja puhdistaa, pitäisi ostaa jänisverkot että ensikesänä saisi nauttia kauniista ruusun kukista ym, ym. Nyt vaan täytyy maltaa ja olla "riehumatta" liikaa, että selviää normaalista arjesta ja työkuvioista.
Onneksi minulla on tuo duracel- puolisoni, jolla ei energia ihan heti lopu, tarjoutui jo avuksi mutta estelin vielä. Jotenkin haluasin niin tehdä syystyöt itsekseni, pikkuhiljaa mietiskellen ja muistellen hienoa kesää. Sitä ikäänkuin jättää henkiset jäähyväiset kesälle samalla kun kädet taittelee kasveja suojaan ja joillekin jättää lopulliset jäähyväiset lehtikompostin kupeella. onneksi on lupaillut vielä lämpimiä kelejä loppuviikoksi jospa sitten pääsisi jo puuhastelemaan pihalle.

Ihanaa on täällä sisällä lämmitellä uunia ja takkaa, katsella loimottavaa tulta. Pitäisiköhän kaivella esiin lisää kynttilöitä. Villalankakerätkin voisi ottaa esille pikkuhiljaa, taisi niitä jokunen jäädä viime talvelta...mitähän värejä siellä olikaan?