25. joulukuuta 2015

joulupäivänä

Lämpimät kiitokset kaikille osanostostanne, mieltä lämmittävää ja lohduttavaa. Pitkään mietin, laitanko blogiin näin omakohtaista asiaa, mutta onhan teistä moni kertonut omasta surustaan ja menetyksestään täällä ja minusta se on ollut aivan hyvä. Ehkäpä jakaminen kuitenkin on loppujenlopuksi helpottavaa. 

Joulufreesioita ostin maljakkoon...mahtava tuoksu...
 
Eilen aattona oli oikein ihana talvinen päivä, lumisade edellisenä yönä oli saanut aikaan pumpulisen näkymän, puiden ja pensaisden oksat olivat saaneet kuorrutuksen, kuten myös vihreänä heloittava  nurmen pinta. Nyt tänään on jo loskaista ja palataan jälleen mustaan pimeyteen. Toivottavasti pysyvä lumi tulisi pian maahan, alkaa jo riittämään tämä on/off tilanne:)

Oikein mukavaa joulun jatkoa ja kohtapa sitä aletaankin kuikuilemaan kevään suuntaan... niin se aika vaan vierii.

Mutta poltellaan vielä kynttilöitä ja nautitaan joulurauhasta. Kuvassa muuten sukulaispojan takomat kuuset: www.tulikiila.fi, jos pieni mainos sallittaneen, myös www.facebook.com/Taidetakomo-Tulikiila-ay-134971663183404/



20. joulukuuta 2015

erilainen joulu



Minne käy tuulen ilmassa tie?
minne käy tuulen ilmassa tie?
Minnekä myrsky merien aallot viimeinkin vie?

Missä on pilven hautausmaa? 
Missä on pilven hautausmaa?
Sanopa, missä taivahan tähti levätä saa?

Ihminen minne, minnekä hän?
Ihminen minne, minnekä hän?
Minnekä rientää ihmisen henki, tiedätkö sen?

Kädessä Herran on tuulen tie.
Kädessä Herran on tuulen tie.
Hänpä myös myrskyt ja merten aallot määräänsä vie.

Kasteellaan pilvet virvoittaa maan.
Kasteellaan pilvet virvoittaa maan.
Tähtöset taivaan viittovi meille tien onnelaan.

Ruumiimme muuttuu mullaksi maan.
Ruumiimme muuttuu mullaksi maan.
Sielumme liitää iäiseen rauhaan luo Jumalan.

                                                     E.A.Hagfors
                                                                   säk. 1-3. N. Järvinen
                                                              4-6. J. J:nen

                                                                                  Muistolaulu äidille 12.12. 2015

 

 Joulu on jo aivan lähellä, ajatukset ovat hyvin monimuotoiset, kaipuuta, ikävää, ihania muistoja, äidin laulun kaikua kaukana mielen takana, surua mutta toisaalta rauhaa ja helpotusta äidin puolesta.


Toivottelen kaikille Oikein Rauhallista Joulua!




14. marraskuuta 2015

talvi tulee

Hei pitkästä aikaa! 

Syksy on jo vierinyt talven alkuun, illat ja päivätkin ovat kovin harmaita. Onneksi on tullut ihan pikkuisen lunta, joka valaisee jonkinverran maisemaa ja näin lomasella on ollut kiva käydä lenkeillä pitkin polkuja. En ole saanut ajoiksi kirjoitella tänne blogiin mitään, asiaahan ehkä olisikin, mutta ei vaan illalla jaksa asettua enää koneen ääreen ja toisekseen on niin paljon muuta asiaa päällä, että blogit jää auttamatta taustalle. Facebookin puolelle olen jotain liikettä saanut ajoiksi. 
Tänään vein kärhöt ja ruusut taas kellariin talvehtimaan, saivat olla tosi kauan kuistilla syyslevossa, kun ei ole ollut sanottavia pakkasia. Omppupuu on saanut verkkokääreen samoin kuin Lumo ruusu, jota jänöt suorastaan himoitsevat talvella. Pitäisi jotain joulujuttuja alkaa värkkäilemään pikkuhiljaa, tänään kaivelin esille viimetalvisen sukkaneuleen, josko tulisi valmista vihdoin. Eipä sitä paljon ihminen tarvitse mielen virkeydeksi, sopivasti pientä puuhaa ja roimasti ulkoilua että jaksaa raahautua taas talven yli:)

Eilen kävin Höytiäisen rannalla kurkkimassa talven tuloa ja alla muutamia kuvia maisemista. Hieman hyistä ja tuulista oli.



 Olen saanut muutamia haasteita mutta valitettavasti en ole niitäkään ehtinyt huomioimaan enempää... ehkä joku päivä...

Hyvää syksyn jatkoa ja mukavaa viikonloppua!


11. lokakuuta 2015

kukkasipulit maahan ja muita syyshommia

Korpikankaalta tilautut kukkasipulit saapuivat pari viikkoa sitten ja nyt laitoin ne multiin. Pakko oli merkata ylös ja kuvata pussit, jälleen kerran, että tiedän vielä keväälläkin, mitä tuli istutettua. Ilma oli eilen niin suotuisa, että kukkasipulien lisäksi putasin laatoituksilta sammaleita ja raivasin kasteluastioita ja muuta varastoon odottamaan kevättä. Kärhöt ja ruusut ovat vielä ruukuissaan ulkona, mutta täytynee viikolla nekin jo viedä kellariin. Melkeimpä se on joka syksy tämä sama aika noille puuhille, blogikin alkaa toistaa niin paljon itseään, että tuskin jaksaa itsekään näitä lueskella. Päiväkirjana toimii kyllä aika hyvin:) Muutenkin alkaa tuntua siltä, että laitan blogin talvilomalle välille marraskuu-maaliskuu. Hieman motivaatio on nyt hukassa...mutta ken tietää jos jonkun innostuksen pureman vielä sais...

No kukkasipuleihin palatakseni, istuttelin seuraavia:

















Vielä lisäksi istutin muutamia kymmeniä valkoisia narsisseja ja tulppaaneja, jotka kaivelin kesemmällä ylös, erottelin niistä pikkusipulit pois ja laitoin isommat nyt takasin penkkiin. Joitakin pikkusipuleita laitoin lavaan kasvamaan kokoa, kuten jossain lehdessä neuvottiin.
  
Pakkanen on vieraillut jo pihassa useaan otteeseen ja alkaa kukat nuupottamaan. Harmillista, kun syyshortensian kukat näyttää paleltuneen kesken aukeamisen, en ole aiemmin huomannut tuollaista ilmiötä. Alkukesästä istutin limenvärisiä ja valkoisia gladioluksia, mutta ei ne ehtineet näin viileänä kesänä ulkona kukkaan, mutta sisällä nuput aukeavat kauniisti, pari satsia olen kerännyt maljakkoon ja SOL13:n bloggarille annoin muutamia oksia, värit ovat kyllä jotenkin sekalaista kellertävän vaaleaa. Osaa en ehtinyt pelastaa, tuolla niin apattisena roikottavat nuppuvarsiaan..ulkona...



Kuuraisin sunnuntaiterveisin,



4. lokakuuta 2015

kädentaitoja Pekkalassa

Muuta ajateltavaa syystöiden lomassa, minua pyydettiin irrottamaan parina viikonloppuna aikaa aikuinen-lapsi keramiikkaryhmään yhdeksi aikuiseksi. Kurssi järjestettiin Pekkalan kuvataideoppilaitoksessa Pekkalan kartanossa. No tottahan oikein mielelläni lähdin messiin:) sen verran aina voi lohkaista aikaa pienille ja samalla voi kaivella muistilokeroita muinaisesta keramiikkakurssista, josta on vierähtänyt aikaa jo melkoisesti. Pienet olivat 5 ja 7 vuotiaat sukulaislapset, joille minulla on kunnia olla isotätsä. Kylläpä oli kivaa, lapsia aikuisineen oli paikalla oikein mukava porukka ja voi sitä intoa, millä savimassa alkoi muotoutua mitä moninaisimmiksi hahmoiksi ja kipoiksi. Lapset jaksoivat paneutua upeasti tekemisiin ja taisipa siinä aikuisetkin saada inspikset pintaan, ainakin päätellen polttoon menevien töiden määrästä, mitä kahden viikonlopun aikan oli saatu aikaiseksi. Oi sitä  meininkiä...




Työt saadaan loppukuusta hakea itselle, ne kun vaativat polttoja ja lasituksia, joita ei kaikkia näin lyhyen rupeaman aikana ehdi tehdä aivan valmiiksi ja poltoissa on sitten oma järjestyksensä, jotka ope hoitaa. Aika pikkuisen jännittä työn tulokset...

 Paikka missä kurssi järjestettiin, huokuu vanhaa tunnelmaa ja on oiva inspitaarion lähde, varsinkin ulkoa katsottuna.  Kauppaneuvos Petter Parviainen rakennutti kartanon 1881 kesäasunnoksi ja 1914 Cederbergit ostivat kartanon. Vuonna 1920 se muuttui Oy Kaukas Ab:n konttoriksi. Joensuun kaupunki hankki alueen omistukseena 1977 ja nyt se toimii lasten - ja nuorten kuvataideoppilaitoksena ja alueella asuu myös taiteiljoita.
 Voin kuvitella, miten maalauskurssilaiset ja pienet kuvataideoppilaitoksen oppilaat piirtävät ja hahmottelevat töitään  upeassa luonnonympäristössä, missä oravat ja muut pikkuelävät kipittelevät ja lennähtelevät kukin suuntiinsa. Materiaalia töihin löytyy aivan pihapiiristä. Ja mikä parasta, paikka on aivan kaupungin kupeessa. Hienoa, että vanha kartanomiljöö on säilytetty.



 

10. syyskuuta 2015

loppukesän perhosbuumi

Perhosbuumista melkein voisi puhua, kun ei liiemmälti ole lentelijöitä aiemmin ollut. Viime sunnuntaina sitten lekottelijoita oli senkin edestä, muutamia kuvia nappailin pihan kaunistuksista.






 Herukkaperhonen
 ja 
suruvaippa






 Neitoperhonen

  ja puolivarjossa, paahteelta suojassa lymyili reunustäplämittari


6. syyskuuta 2015

syyskuuta mennään jo...

Niin se syksy on saapunut meidänkin saloille. Ainakin metsässä käydessä syksyn tulon huomaa tosi selvästi. 
Pihassa vielä on aikan paljonkin kukkivia ja olkkarin ikkunasta katsottuna näyttää aika kesäiseltä. Näkyy kärhöjä, päivänliljoja, ruusuja, syysvuokkoja, purppurapunalatvoja, jokunen syysleimukin, ei paha näkymä. Kukkakaverilta sain myrkkyliljan sipuleita ja nekin alkavat kumma kyllä työntää lilan värisiä kukkia pintaan, vaikka viimeviikolla istutin sipulit.




Tänään satelle ja on hyvin harmaata. Metsäpäivä vaihtuu muuhun puuhasteluun, josko vaikka leipomaan innostuisi jahka pääsee vauhtiin. Tai jotain muuta mukavaa, saapas nähdä.

Jokunen kuva aiemmalta metsäreissulta reissulta vielä lopuksi.




Ja takkahan sitä jo piti illalla lämmittää, tuli niin mukava tunnelma olkkariin ja se lämpö... ah...


Hyvää sunnuntaita!