24. tammikuuta 2015

la-la-lauantai




Kivaa vapaapäivää on vietetty, aamulla viikkosiivous, siitähän ei voi laistaa ja sitten innostuinkin pitkästä aikaa leipomaan. Leipominen on jäänyt vähemmälle erinäisistä syistä, joulun aikaan bongasin reseptin vegaanimuffineista ja päätin kokeilla joskus ja nyt tuli sen aika. Vegaani en itse missään nimessä ole, mutta tuo puolisoni on joutunut aika paljon rustaamaan ruokavaliotaan, eikä siihen ole syynä perinteinen ylipaino tai muuten epäterveelliset ruokailutottumukset. Ei vaan elimistö kestä mausteita, rasvoja, vahvoja makuja, yrttejä yms., syyt on onneksi löytyneet. No tässä muffinireseptissä on pohjana kauramaitoa ja rypsiöljyä, mausteena 100%kaakaota, appelsiinia ja sokeria, johon käytin osittain steviaa. Ihan hyviä noista tuli, taikina on poikkeuksellisen löysää ja oli hitusen varassa että lisään jauhoja, mutta onneksi en lisännyt. Päälle tuli Keiju-margariinista, sokerista ja kaakaosta vaahdotettu kuorrute, appelsiinilla mautettuna, nam...






 Ja ettei nyt aivan pääasia unohtuisi, ostinpa hieman houkutuksia kevääksi, muutaman pussin kukkien siemeniä. Silmiini osui  erikoinen nimi pussin kyljessä, Reseda, en tiedä yhtään mitää vielä koko kukasta mutta mainostetaan olevan erityisen tuoksuva ja hyönteiste tykkäämä, saas nähdä sitten...
Ostin myör pioniunikon siemeniä, vaikka niitä sain syksyllä eräältä blogituttavuudelta, kiitokset Pionille ja salkoruusun siemeniä, niitä mulla ei ole vielä ollut milloinkaan aiemmin kasvamassa.



Onneksi paukkupakkaset ovat vihdoinkin takana, ainakin toistaiseksi, saa hengähtää hieman ja pärjää hieman vähemmällä turaamisella ulkona. Puissa on taas kaunis kuura ja keskipäivällä aurinko paitoi kauniisti puunlatvoihin, harmi kun en ehtinyt ottamaan kuvia. Vaikka onhan ne muistoissa tuolla omassa iCloudissa :) päänsisällä.

Mukavaa viikonloppua!

 

18. tammikuuta 2015

ruusuikävä



Niinhän siinä sitten kävi, että ruusuikävä iski. Ostin eilen aivan markettikimpun suurimpaan tuskaani. Kimppu valikoitui omakseni viehkon värin perusteella. Nyt olen selaillut jatkoksi aiemmin kuvaamiani ruusuja, jotka ovat kukkineet pihassani. Oi, niin tulee ikävä jo kesää...ihan tuntuu tuolla jossain sydämen ja vatsalaukun välimaastossa...





Täällä on nyt lauha ilma ja katoilta on lumet tippuneet alas ja kaikeksi onneksi myös sähkölinjojen kupeilla kaartuvista puista. Ne ovat aiheuttaneet melkoisesti sähkökatkoksia ja pari kertaa on vesi ollut poikki, koska vedenottamollekaan ei ole tullut sähköä. Niitä maaseudun iloja tämä, mutta meillä on onneksi puu-uuni, hella ja takka, että lämmintä saa ja tarpeentullen voi vaikka ruuatkin keitellä puuhellalla. Onneksi silloin rakentaessa huomattiin tuokin vaihtoehto huomioida. 
Tilhiparvet pyörivät pihan ympärillä noukkimassa runsasta pihlajanmarjasatoa ja punatulkutkin ruokailevat ahkerasti mongolianvaahterassa. Harmi kun en saa kunnon kuvia niistä kun ei ole sopivaa putkea käytössä. Toivottavasti mongolianvaahtera säilyy syksyisistä kolhuistaan, meni niin paljon oksia poikki ensilumen saatossa.



Olen nyt hieman laiskasti päivitellyt blogia, koska en vaan jaksa enää iltaisin töiden jälkeen ja olen valinnut ulkoilun koneen ääressä istumisen sijaan. Lisäksi istuminen alkaa tuntumaan tuolla ristiselässä, kun olen jo koneen ääressä työkseni kahdeksan tuntia päivässä, täytyy tasapainottaa liikunnalla.

Mutta jahka päästään pihapuuhiin, aiheet taas lisääntyy ja aktivoidun varmaan tälläkin sektorilla.

Hyvää loppuviikonloppua ja tulevaa viikkoa kaikille!
Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat, en voi uskoa, että mennään jo toisella sadalla, kivaa te!








4. tammikuuta 2015

uusi vuosi 2015 aluillaan


Minusta tuntuu ihan siltä kuin valoa olisi jo ihan pikkuriikkisen enemmän :o , vaikka voihan se olla mielikuvituksen tuotettakin. Tänään on navakka, kylmä tuuli ja ulkoilutuokio jäi mekoisen lyhyeksi. Uudenvuodenlupausta en varsinaisesti tehnyt, mutta tavoite olisi kuitenkin säännöllinen ulkoilu ja huom! se tarkoittaisi ulkoilua joka päivä työpäivän päätteeksi. On niin helppo jäädä istuksimaan lämpimän takan ääreen ja antaa lupa torkahtamiselle, siinä sitten helposti koko ilta menee kähötellessä. Onneksi pihahommatkin alkavat välkkymään mielessä ja voi selailla blogeja ja lehtiä ideointia varten.Kuvassa oleva valkoinen amaryllis ei vähennä ainakaan intoa kuvittelemaan ensikesän touhuja. Ostin kukan lähimarketista, ainoa kriteeri oli valkoinen ja kiva kun sattui olemaan vielä kerrottukukkainen. Ei ehtinyt jouluksi kukkaan, mutta nautitaan nyt vuodenvaihteessa ja näyttää oikein hyvin kehittyvän toinenkin kukkavana, joten tuosta on silmäiloa pidemmäksi aikaa.
Pian päästäänkin arkeen, huomenna töihin ja sitten taas loppiainen vapaata.

Oikein hyvää tätä vuotta kailille ja toivotaan oikein mehukkaita ja komeita puutarhan antimia ensikesäksi!