24. elokuuta 2017

olenko unohtanut...

...koko blogin, no en mutta...

-en vaan ole saanut aikaiseksi. Kesä on mennyt niin hupaisesti, että en oikein ymmärrä itsekkään, mihin?
Onkohan minulla joku uusi vaihe menossa täällä pääkopan sisällä, en tiedä sitäkään...:) ehkäpä, koska pihahommat ovat jääneet hieman sivuun valkokuvausharrastuksen lisääntyessä. Tosin heinäkuu jo meni täydellisesti varsinaisen työn merkeissä, ei paljon ehtinyt muuta. Nyt elokuussa on lomaa ja on pitänyt kaikkea muuta kivaa ehtiä tekemään paitsi puutarhahommia. En aivan kaikkea ole unohtanut, sillä tein uuden "kukkamaan" varjopihaani, sain siihen tonttia rajaamaan aivan ihanat köynnösseinämät, joissa on takorautaiset koristukset yläreunoissa, passaa uusien kärhöjen kiipeillä, kiitos
Pesälän pajalle Kontiolahdessa. Harmi, kun ei ole vielä kuvaa seinämästä, mutta käykääpä kurkkaamassa Pesälän pajan sivulla, miten seppämestari tekee työtään.


Kovin on sateinen ja viileä ollut tämä kesä, kukille se on toisaalta ollut hyvä asia, kukat ovat kestäneet kauan, ei ole helle polttanut niitä liian nopeasti. Pionit kukkivat aivan loistavasti, pari uuttakin kukki,joita sitten ihastelin jatkuvasti.


                                        Eden's Parfym, ihan "paksu" vaaleanpunainen kukka


                                        'Huurretta suuteleva kukka' on hänen nimensä..


             tämä kalpean keltainen oli minun tämän kesän odotetuin...eli kaukaasianpioni

        Kurtturuusu 'Ritausma' kukki vallan kauniisti, mutta sade pilasi loput kukat.

 Jonkinlainen kuvan pläjäys pihasta, etualan kukkija on himalajankurjenpolvi, kukkii myöhään syksyyn jos hyvin menee...Taustalle jäävät päivänliljat penkissään, nekin alloittelivat kukintaa joku päivä sitten. Nyt on värejä ainakin mitä katsella ja sehän sopii minulle.

Elokuun puolella lähdin sitten reissuun pohjoisen suuntaan ja siellä Posiolle Pentik -mäelle ja Anu Pentikin näyttelyyn Taidekeskus Pentik, Timisjärvi oli toinen osoite. Mahtava paikka, suosittelen... vanha täydellisesti entisöity ja kunnostettu pihapiiri rakennuksineen. Anu Pentikin näyttely ja muita kauniita taideluomuksia vierailevilta taiteilijoilta.


Sieltä seuraavana päivänä Riisitunturin Kansallispuistoon retkeilemään ja sokerina pohjalla taas seuraavanan päivänä Oulangan kansallispuistoon, siellä viivyin reilut 6 tuntia. Pistäydyin myös Kemijärvellä katsomassa paikallista elämää ja herkullisisa lakkoja ostamassa.


            Oulangan kansallispuiston koski Jyrävä jylhästi pauhuten, nimensä veroinen :)


Pohjoisen retkellä heräsin eräänä aamuna anivarhain etsimään jotain kaunista... löysin tämän maiseman...

Tällainen pikakatsaus nyt kesään, kuvat eivät ole oikein tasakokoisia, mutta saanee jonkunlaisen käsityksen meneestä.

Kiigtos kaikille jotka olette vielä mukana tässä harvakseltaan päivittyvässä blogissa. Katsotaan, miten jatkossa käy vai keksinkö jonkun muun tavan teille seurata pihan vaiheita tai kuviani. Instagramista löytyy kuvia pitkin kesää, tosin kukista tosi vähän mutta jos kiinnostaa, kurkatkaa #ansalii_ osoitteeseen, ei tarvitse kirjautumista eikä tiliä. Oikeassa sivupalkissa on myös linkki sinne... Myös Facebookin sivu Rotkon reunalla sisältää kuviani, linkki oikealla.

Mukavaa syksyä kaikille ja kuullaan, nähdään palstoilla..

PS. Huomasin, että tästä postauksesta tuli ihan sekasotku asetusten puolesta, mutta en ehdi nyt korjaamaan enää. Tämä on varmaan yksi syy, miksi blogia ei tule päivitettyä, kuvien koot ensin muutettava samanlaisisiksi ja muuta säätöä, on nopsempiakin tapoja käyttää tätä some-maailmaa, jotenkin tämä on niin kömpelöä...Googlelle vaan terveisiä :(


2 kommenttia:

Kiva kun kävit! Kiitän ja ilahdun kommenteista :)